torstai 23. tammikuuta 2014

Yksityisyydestä - jälleen

Kuva

Alkuperäisistä suunnitelmista huolimatta en kirjoitakaan eilisestä blogimorsianten hääillasta, vaan jätän sen tekstin suosiolla huomiselle. Eilinen tapahtuma ja keskustelut hääalan ammattilaisten kanssa herättivät minut pohtimaan runsaasti erilaisia asioita, joista merkittävin oli yksityisyys. Tähän päivään asti olen nimittäin varjellut omaa yksityisyyttäni tarkasti, lähinnä työni puolesta. Olen kuitenkin poistanut tilini myös Facebookista jo kauan ennen kuin tämä nykyinen työni edes alkoi. Osalla lukijoista on ehkä ollut hankaluuksia samaistua kirjoituksiini ja kokemuksiini, kun olen julkaissut niitä ainoastaan anonyymisti.

Eilen tapahtuma herätti mielessäni valtavan tunne- ja ajatusryöpyn. Ninkan Ninan kanssa keskustelimme ohimennen Facebookista, ja videokameransa kanssa hääjuhlaamme saapuvan Timon kanssa pääsin aloittelemaan keskustelua siitä, kuinka blogissani ei näy yhtään kuvaa minusta itsestäni. Mielenkiintoista, ajattelin. Itse tunnistin vain muutamia morsiamia eilisessä tapahtumassa, mutta tajusin, ettei kukaan voinut tunnistaa minua.

Kuva

Tämän kuun alkupuolella tein kuitenkin tietoisen ratkaisun siitä, että kuvani saa julkaista painetussa mediassa. Tästä kuullaan blogissa enemmän joskus kuun vaihteessa. Tuon päätöksenteon jälkeen en kuitenkaan huomannut ajatella asiaa blogin kannalta, vaikka se ensiarvoisen tärkeää olisikin. Minä olen kova kyseenalaistamaan kohtaamiani asioita, mutta tässä asiassa se vain jäi väliin - osittain ehkä tietoisesti. Nyt minulla ei kuitenkaan ole enää vedenpitävää syytä kuvieni pimittämiseen ja henkilöllisyyteni täydelliseen salaamiseen.

Kävin eilen illalla siis itseni kanssa melkoista kamppailua yksityisyyteen liittyen. Pieni osa minusta tahtoisi pitää tiukasti kiinni tutusta kaavasta, jolloin henkilöllisyyteni ja yksityisyyteni ovat paremmin suojattuja myös työelämässä. Toisaalta olen jo yhden siirron tässä asiassa tehnyt, voinko vielä vähän joustaa? Kysyin asiaa myös sulhaselta, joka hieman kummasteli näitä pohdintojani, sillä yksityisyyden varjeleminen on ollut minulle tähän asti itsestään selvä ratkaisu. Sain jälleen kerran ympäripyöreän vastauksen, mutta myös luvan julkaista hänenkin kuviaan, mikäli kuvien julkaisemiseen päädyn.

Kuva

Tuo julkaisuluvan saaminen sulhaselta oli niin merkittävä asia, että päätin rohkaista mieleni. Meidän pienestä perheestämme ja arjestamme tullaan näkemään satunnaisesti kuvia myös täällä blogissa. Päätin aloittaa ihan varovasti lisäämällä ensin tuon oman profiilikuvani. Lähiaikoina kuitenkin tulen kirjoittamaan uuden, kuvallisen esittelyn yhteisen tarinamme etenemisestä.

Mikäli minut jossain tunnistatte, tulkaa rohkeasti nykimään hihasta! Hääaiheiset keskustelutuokiot ovat aina paikallaan.

15 kommenttia:

  1. Minulla loksahti vasta tänään kohdalleen, kuka eilisen illan osanottajista olit :) Tai ainakin siis, kuka luulen sinun olleen!

    VastaaPoista
  2. Kieltämättä eilen olisi ollut huomattavasti helpompaa jutella ihmisten kanssa, jos kaikki olisivat nimen sanomisen yhteydessä sanoneet blogin nimen samalla. Sinut kyllä tunnistin, mutta olit koko ajan hirmu kiireisen oloinen joten ei keretty ihmeemmin höpistä :/ no ens viikolla sitten ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimikyltit olisi ollut niiiin kova juttu! Ja minulla tosiaan oli aika haipakka ilta, kun mukana oli niin monta meidän palveluntarjoajista. :D Oli selvästi liian vähän tunteja! Ensi viikolla palataan asiaan!

      Poista
    2. Kyltit olisivat olleet kova sana, kun porukkaa oli niin paljon :). Eli sinunkin kanssa varmaan nähdään ensi viikolla! Minulla yksityisyys lähtee miehestä ja hänen töistään. Siksi pysyttelen vastaisuudessakin anonyyminä ainakin jossain määrin :).

      Poista
    3. Tuo on kyllä totta, että ei kyllä kaikkia pystynyt tunnistamaan, saati edes juttelemaan, koska porukkaa oli kuin pipoa :) Yksityisyys sen sijaan on sellainen asia, että jokaisen kannattaa lähteä siitä, että tekee niin kuin parhaalta tuntuu :) Minulla ei itse ole suuria anonyymiusvaatimuksia, mutta en ole läväyttänyt kaikkia tietoja heti blogiinkaan.

      Mutta oli kiva Maarit nähdä eilen ja ehdittiin jutellakin jopa :)

      Poista
    4. Mimme, ehdottomasti nähdään! Minun salailussani on tosiaan kyse ihan omista töistäni, kuulette varmasti lisää sitten perjantaina. :)

      roses_are_red, oli kyllä kiva tavata eilen! Nuo yksityisyyskysymykset ovat aika moniulotteisia ja haastavia. Mielestäni niitä tulisi jokaisen aina ajoittain pohtia - oli sitten blogia tai ei. :)

      Poista
  3. Yksityisyyden vaaliminen pitää olla juuri tuollaista. Jakaa muiden kanssa, jos siltä tuntuu. :) Ja nämä yksityisyysasiat ovat niin kovin moninaisia ja moniuloitteisia, riippuen taustastamme, työstä, perhesuhteistasta ja puhtaasti elämästä ylipäätään. Tervetuloa kasvojen joukkoon! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, juuri näin! Itse olen useaan otteeseen käynyt tätä sisäistä kamppailua ja pohdintaa aiheeseen liittyen. Katsotaan nyt mihin tämä johtaa. :)

      Poista
  4. Mie kuule heti katoinki, että nyt sulla on profiilikuva! ;)

    VastaaPoista
  5. Itse olen pitänyt blogiani aikalailla anonyyminä.. en halua esiintyä verkoissa omalla nimellä ja kuvalla, koska antamat tiedot itsestä ei koskaan verkosta katoa. En kuitenkaan usko, että mun esiintyminen nimettömänä huonontaa mun blogia tai hääsuunnitelmiani. Häät ovat meidän yksityinen juttu, josta tykkään pohdiskella muiden kanssa verkossa.. vaikka ilman nimiä. ;-) Blogitapaamisessa olisi ollut kiva että kaikilla bloggaajilla ois olleet nimet. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tietenkään huononna! Itsekin aloitin hääblogin pitämisen ennen kaikkea omien ideoiden jäsentelyä varten, en suinkaan esitelläkseni itseäni, parisuhdettani tai elämääni koko maailmalle. Ja tuo riski omien kuvien ja tekstien leviämisestä on jokaisen otettava ja hyväksyttävä, mikäli blogia tahtoo omalla nimellään kirjoittaa. Kuten olen jo monesti maininnut, työni puolesta minulla olisi runsaasti syitä pitää sekä nimeni että kasvoni salassa lukijoilta. Toisaalta koen tärkeäksi myös sen, että seison sanojeni takana. Tällä tarkoitan sitä, että arvostan mahdollisuutta kertoa mielipiteeni saamastani palvelusta, kokeilemistani tuotteista ynnä muista omalla nimelläni, omilla kasvoillani.

      Minun ei ole tarkoitus myöskään arvostella toisia, jotka edelleen anonyymisti kirjoittavat. Kukin tekee omat valintansa, perustelee ne itselleen ja toimii valintojensa mukaan. Tärkeintä on se, että on asettanut itselleen rajat ja muistanut myös perustella ne. Internet voi olla vahingollinen, mutta toisaalta se voi myös mahdollistaa paljon asioita.

      Anteeksi, jos tämä vastaus tuntui vaikeaselkoiselta. Viime yön unet jäivät melko lyhyiksi, kun kaksvee päätti ilmoittaa leikkiaikeistaan varttia yli yhdeltä yöllä.

      Poista
    2. En missään nimessä meinannut että arvostelisit muita. :-) Ehkä itse ihmettelen monia bloggaajia, jotka hyvinkin avoimesti esittelevät itseään, sulhastaan ja hääsuunnitelmiaan koko maailmalle. Musta on kiva bloggailla ajatuksista ja suunnitelmista, mutta en halua esitellä itseäni ja elämääni blogosfäärissä. Kukin tietysti tekee niin kuin tuntuu parhaimmalta. Onhan sitä tietysti kiva nähdä millainen henkilö on blogin takana. :-) Kaikkea hyvää hääsuunniteluunne!

      Poista