Kokemukseni Morsiusgalleriasta.

 Viimeinen lomaviikko käynnistyy huomenna, joten olemme pian taas lähdössä mökille rentoutumaan. Vaimoksi-blogin neiti N pyysi minulta vielä mielipidettä Morsiusgalleriasta, joten päätin julkaista siitä vielä yhden kirjoituksen, kun asia kuitenkin on vielä ajankohtainen ja tuoreena mielessä.

Kuva

Olin siis varannut sovitusajan hyvissä ajoin etukäteen, sillä olimme sopineet Tampereelle suuntautuvasta kesälomareissusta jo melko kauan sitten. Halusin näin ollen varmistaa vaivattoman sovitusreissun Morsiusgalleriaan, jonka outlet-varastoista olin nettisivujen perusteella erittäin kiinnostunut. Alustavasti olin ajatellut katsastavani vain outlet-puvut, sillä tarkoitukseni oli löytää puku mahdollisimman halvalla - ehkä jopa käytettynä jostain netistä.

Kun saavuimme Tampereelle, seikkailimme hetken aikaa muuten vain ympäri kaupunkia. Lopulta päätimme suunnata Tullintorille, jossa Morsiusgalleria sijaitsee. Olimme kuitenkin erittäin aikaisessa, sillä omaan sovitusaikaani oli vielä noin neljäkymmentä minuuttia. Mies ja tytär jäivät seikkailemaan omilleen, kun minä lähdin kysäisemään, josko minun olisi mahdollista päästä sovittamaan hieman etukäteen. Paikalla oli useita muitakin sovittelijoita ja katselijoita, mutta pääsin kuin pääsinkin sovittelemaan heti liikkeeseen astuttuani.

Myyjä oli erittäin mukava, kyseli heti millaisia pukuja tulin katselemaan. Kerroin näkemyksistäni myyjälle ja sanoin myös, että olen vasta ensimmäistä kertaa sovittelemassa. Aloitimme outlet-puvuista, jolloin myyjä kysyi haluanko katsella mieluummin yksin vai hänen kanssaan. Katselimme yhdessä, mikä oli mielestäni helpompaa, sillä en osaa hahmottaa YHTÄÄN sitä, minkä mallisia puvut rekeissä roikkuessaan ovat. Katselimme yhdessä myös normaalihintaisia hääpukuja etsien sieltä erityisesti niitä pitsisiä merenneitomalleja. Ajattelin, että voin sovittaa niitä kuitenkin, vaikka en varmastikaan uutta pukua uskaltaisi ensimmäiseltä sovitusreissulta mukaani ottaa.

Kuva

Minun on hyvin hankala vertailla muihin liikkeisiin Morsiusgalleriaa, kun en ole muissa käynyt. Ainoa vertailukohteeni on nyt jo toimintansa lopettanut liike, josta aikoinaan ostimme vanhojentanssipukuni. Morsiusgalleria oli mielestäni erittäin tilava ja valoisa, myös sovituskopeissa oli runsaasti tilaa. Ainoa miinus on sovituskoppien kellertävä valo, josta Kittykin huomautti omassa blogissaan jo vuonna 2010.

Kunnollisen kameran puuttuessa en vaivautunut kuvailemaan sovittamiani pukuja. Useimmat niistä eivät myöskään sytyttäneet minua niin paljon, että olisin edes vaivautunut ajattelemaan valokuvia. Vaikka puvut eivät tuntuneet omilta, oli myyjä erittäin avulias ja sain loistavaa palvelua. Sovittelimme ensin juuri ne outlet-puvut, joista löytyi yksi kutakuinkin mahdollinen. Myyjä osasi kertoa, kuinka pukuja oli mahdollista muokata ja toi näytille erilaisia vöitä ja kukkakoristeita, joilla yksinkertaisimpia pukuja pystyisi somistamaan. Täytyy myöntää, että muutos oli niiden avulla huikea! Vaikka toivoin ensisijaisesti valkoista merenneitomallista pukua, kokeilin myyjän avustuksella muutamia muita. Nämä kuitenkaan istuvuudesta ja tyylikkyydestään huolimatta eivät tuntuneet omilta.

Kuva

Kun uusiakin pukuja oli jo soviteltu muutamia, muisti myyjä äkisti erään merenneitomallisen puvun, jota ei ollut huomannut minulle näyttää. Ja siinä minä seisoin eräs toinen puku päälläni, kun myyjä toi mainitsemansa puvun. Sen jälkeen en nähnyt enää mitään muuta. Menin lähestulkoon kananlihalle, kun näin sen ihanan tyllihelmaisen pitsipuvun. Ja kun lopulta sain sen päälleni, en voinut lakata hymyilemästä. Siinä se oli. Myyjäkin sen taisi huomata, mutta kehotti minua kuitenkin sovittamaan loputkin näytille tuodut puvut. Mikään niistä ei kuitenkaan enää sytyttänyt yhtä kovasti. Myyjä ehdotti minua vielä kerran pukeutumaan siihen, jotta voin olla varma asiasta. Ja voin sanoa, että olin niin myyty kuin vain voi olla.


Myyjä kertoili erittäin hyvin sekä outlet-puvuista että uusista. Lisäksi oli positiivista, että hän kykeni arvioimaan kunkin puvun kokonaishintaa ja saamaani hyötyä. Useimmat outlet-puvuista olisivat nousseet yhtä arvokkaiksi kuin ostamani uusi puku, kun niihin olisi tehty tarvittavat korjaukset. Lisäksi olisimme jääneet vaille kaupan päälle saatua miesten tummaa pukua! Ostopäätös pelotti minua erityisesti siksi, että olin vasta ensimmäisellä sovitusreissulla. Hätiköinkö päätöksen kanssa? Entä jos mieli muuttuu? Päätin pitää pienen mietintätauon.

Mietintätauon huono puoli Morsiusgalleriassa on se, etteivät he lainkaan varaa pukuja. En siis voinut sanoa lähteä kahville ja varata pukua siksi aikaa. Minun oli otettava se riski, että joku muu sovittaa pukua ja ihastuu siihen yhtä palavasti kuin minä. En kuitenkaan uskaltanut tehdä päätöstä suoraan, joten minun oli otettava se riski. Kymmenen minuutin kuluttua olin kuitenkin jo maksamassa pukua.

Kuva

Yhteenvetona voin siis sanoa, että minun kokemukseni Morsiusgalleriasta oli oikein onnistunut, vaikka outlet-puvut eivät vastanneetkaan odotuksiani. Nettisivujen perusteella olin odottanut huomattavasti laajempaa valikoimaa, mutta valtaosa puvuista oli sitä perinteistä A-linjaista. No, ymmärtäähän sen. Onneksi löysin kuitenkin oman pukuni, enkä antanut edes sovituskoppien epämääräisen valaistuksen häiritä. Myyjä olisi ollut valmis auttamaan hääpukuun sopivien asusteiden valinnassa, mutta tällä erää en itse halunnut niitä katsella.