Viimeiset kukat ovat täällä!

Minun piti tänään kertoa teille siitä, kuinka tuo viimeisin Tallinnan reissumme eteneni ja millaisia tuliaisia sieltä tarttui matkaan. Eilen sain kuitenkin hakea niin ilahduttavan paketin postista, että minun on välittömästi päästävä esittelemään sitä täällä. Tuskin maltoin nukkua viime yönä - niin innoissani olin!

Posti toi siis valtavan ison, mutta onneksi erittäin kevyen paketin, joka saapui merten takaa Southern Girl Weddingsiltä. Paketin sisältä löytyivät odotetusti ne tilaamani kukkaset hääpäivää varten: morsiuskimppu, heittokimppu, neljä viehettä sekä kolme rintakukkaa, joista mahdollisesti kuitenkin muokkaan rannekukat. Olin varsin luottavaisella mielellä avatessani paketin, mutta sulhasen reaktio jännitti, sillä hän suhtautui alun perin varsin skeptisesti tekokukkiin. Ja ihmekös tuo, jos on tutustunut vain Ikean halpavalikoimaan.

Oma kimppuni ei suinkaan löytynyt valmiina Southern Girl Weddingsin valikoimasta, vaan lähdin ideoimaan kimppuani erään valikoimasta löytyvän kimpun pohjalta. Kyseisen Etsy-putiikin omistava Lindsay oli alusta alkaen innolla mukana suunnittelussa ja sai hyvin nopeasti kiinni ideastani. Kimpusta tuli hyvin erilainen kuin siitä alkuperäisestä inspiraatiokimpusta, mutta se on juuri sellainen kuin toivoin: suuri, rönsyilevä ja teemväreihin sopiva.

Heittokimppukin on mielestäni valtavan kaunis, vaikka ottamani kuva ei tee sille oikeutta. Morsiusneitona toimiva tyttäremme tulee mahdollisesti kantamaan sitä, vaikka alkuperäisen suunnitelman muukaan hänellä piti olla vain se samanlainen rannekukka kuin kaasoillakin. Kimppu on kuitenkin juuri sopivan kokoinen pikkuihmisen käteen. Uskon tyttären jännityksen myös lievenevän hieman, kun käsissä on jotain puristeltavaa ja hypisteltävää.

Vaikka olen erittäin tyytyväinen näihin kukkiin, muokkailen kaikkia tuotteita hieman ainakin pitsin avulla. Kimput saavat varsiinsa leveät pitsinauhat, samoin vieheisiin tulen käyttämään pitsiä. Kaasojen rintakukkien tuunauksesta en vielä sanokaan mitään, sillä suunnitelmat ovat vielä hieman auki niiden osalta.

Täytyy myöntää, että minua jännitti tämän tilauksen tekeminen kovasti. Postikuluineen tilaus tuli maksamaan hieman yli kaksisataa ja sen lisäksi maksettavaksi tuli vielä reippaat tullimaksut. Siksi tekokukkien tilaaminen ei ollut mikään itsestäänselvyys ja helppo ratkaisu. Jouduin miettimään budjetin suurta menoerää ja tilauksen riskejä. Etenkin sulhanen varoitteli minua siitä, että saattaisin pettyä suuresti, kun kukat näyttäisivät ja tuntuisivat halvoilta ja muovisilta. Onneksi näin ei käynyt! Jopa sulhanen itse myönsi, että tilatut kukat olivat oikein kauniit ja tyyliimme sopivat.

Mitä mieltä te muut olette? Voisitteko kuvitella käyttävänne tekokukkia vai ovatko elävät kukat teille ainoita oikeita? Itse ajattelin pitkään, etten ikimaailmassa voisi käyttää tekokukkia häissä. Kyseessä on kuitenkin suuri ja ainutlaatuinen juhla, jonka arvokkuuden täytyy välittyä myös ulospäin. Ja kas vain, niin se mielipide jälleen muuttuu. Tällä hetkellä en koe, että tekokukkien käyttäminen tekisi juhlastamme yhtään huonompaa tai vähemmän arvokasta.