Näytetään tekstit, joissa on tunniste avustajat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste avustajat. Näytä kaikki tekstit

torstai 22. toukokuuta 2014

Sulhasen ja bestmanien lahjaboksit


Olin hankkinut sulhaselle ja bestmaneille hyvissä ajoin asusteita hääpäivää varten. Sulhanen halusi vielä viime hetkillä tilata itselleen samanlaiset kalvosinnapit kuin bestmaneillakin, joten niiden vuoksi elimme hiukan jännittäviä aikoja. Kalvosinnapit ehtivät perille, joten sain kasattua sekä sulhaselle että bestmaneille omat lahjansa vanhoihin LivBox-laatikoihin.

Bestmanit saivat limenvihreät sukat sekä solmiot. Nämä olivat täsmälleen samanlaiset kuin sulhasella. Tarkoituksenamme oli ottaa kolmikosta kuva, jossa sukat olisivat vilkkuneet, mutta juhlahumussa unohdin mainita asiasta kuvaajallamme. Lisäksi kummatkin saivat kalvosinnapit omien nimikirjaintensa mukaisesti. Sujautin laatikkoon myös kummallekin omat vieheet, joita olin itse koristellut jälkikäteen pitsinauhalla.


Sulhasen laatikkoon panostin asteen verran enemmän kuin bestmanien. Tosin mainittakoon, että tämä johtui ihan puhtaasti itseaiheutetusta kiireestä. Laatikkoon sujahtivat samat tarvikkeet kuin bestmaneillakin, mutta niiden lisäksi häiden väriteemaan sopivat bokserit sekä sulhasen huomenlahja. Sulhasen sukkiin ja boksereihin tein jo paljon aiemmin etiketit, joita olen esitellyt myös täällä blogissa.

Sulhanen oli arvannut huomenlahjansa jo ennakkoon, vaikka en suostunutkaan siitä mitään paljastamaan. Olin siis tilannut sulhaselle Taigakorun kultahippusormuksen, jonka näin itse ensimmäisen kerran I Love Me -messuilla. Jo silloin tiesin, että tuo sormus on juuri sellainen, jonka sulhanen itselleen haluaisi. Tammikuussa Helsingin häämessuilla sulhanen itse sovitti sormusta ja ihastui siihen ikihyviksi, mutta ei kuitenkaan raaskinut sitä ostaa.


Huomenlahjan oheen kirjoitin kirjeen juuri hääpäivän aamua ajatellen. Kirjeessä muistelin hetken menneisyyttämme ja pohdin niitä tunteita, joita sulhanen minussa herättää. Jälkikäteen huomasin tunteikkaan kirjoitushetken aiheuttaneen myös kirjoitusvirheitä, joita sulhanen ei onneksi ollut edes huomannut. Päätin kirjeen Anna-Mari Kaskisen tunnettuun runoon:

Minä Sinua rakastan, tiedän sen.
Se ei ole vain hetken huumaa.
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt,
se ei kuole, kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
se kestää, on myrsky tai pouta.

Minä Sinua rakastan, katsohan,
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.
Joka päivä ne Sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet.

Ja kun kuljemme raskain askelin,
ja aika tuo murheita tupaan,
pidän kädestä Sinua silloinkin,
yhä Sinua rakastaa lupaan.

Minä sinua rakastan silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.

Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat,
taikka kumaraan selkäsi taipuu.
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,
taas polvilleen rakkaus taipuu.

Sulhanen oli avannut paketin hääpäivän aamuna yksin kotona ollessaan ja kertoi hääjuhlassa liikuttuneensa sekä lahjasta että kirjeestä kovasti. Hääjuhla olikin melkoinen kyynelten juhla, kun itse kukin vuorollaan liikuttui ja kuivaili silmäkulmiaan.

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Viimeiset kukat ovat täällä!


Minun piti tänään kertoa teille siitä, kuinka tuo viimeisin Tallinnan reissumme eteneni ja millaisia tuliaisia sieltä tarttui matkaan. Eilen sain kuitenkin hakea niin ilahduttavan paketin postista, että minun on välittömästi päästävä esittelemään sitä täällä. Tuskin maltoin nukkua viime yönä - niin innoissani olin!

Posti toi siis valtavan ison, mutta onneksi erittäin kevyen paketin, joka saapui merten takaa Southern Girl Weddingsiltä. Paketin sisältä löytyivät odotetusti ne tilaamani kukkaset hääpäivää varten: morsiuskimppu, heittokimppu, neljä viehettä sekä kolme rintakukkaa, joista mahdollisesti kuitenkin muokkaan rannekukat. Olin varsin luottavaisella mielellä avatessani paketin, mutta sulhasen reaktio jännitti, sillä hän suhtautui alun perin varsin skeptisesti tekokukkiin. Ja ihmekös tuo, jos on tutustunut vain Ikean halpavalikoimaan.


Oma kimppuni ei suinkaan löytynyt valmiina Southern Girl Weddingsin valikoimasta, vaan lähdin ideoimaan kimppuani erään valikoimasta löytyvän kimpun pohjalta. Kyseisen Etsy-putiikin omistava Lindsay oli alusta alkaen innolla mukana suunnittelussa ja sai hyvin nopeasti kiinni ideastani. Kimpusta tuli hyvin erilainen kuin siitä alkuperäisestä inspiraatiokimpusta, mutta se on juuri sellainen kuin toivoin: suuri, rönsyilevä ja teemväreihin sopiva.


Heittokimppukin on mielestäni valtavan kaunis, vaikka ottamani kuva ei tee sille oikeutta. Morsiusneitona toimiva tyttäremme tulee mahdollisesti kantamaan sitä, vaikka alkuperäisen suunnitelman muukaan hänellä piti olla vain se samanlainen rannekukka kuin kaasoillakin. Kimppu on kuitenkin juuri sopivan kokoinen pikkuihmisen käteen. Uskon tyttären jännityksen myös lievenevän hieman, kun käsissä on jotain puristeltavaa ja hypisteltävää.

Vaikka olen erittäin tyytyväinen näihin kukkiin, muokkailen kaikkia tuotteita hieman ainakin pitsin avulla. Kimput saavat varsiinsa leveät pitsinauhat, samoin vieheisiin tulen käyttämään pitsiä. Kaasojen rintakukkien tuunauksesta en vielä sanokaan mitään, sillä suunnitelmat ovat vielä hieman auki niiden osalta.


Täytyy myöntää, että minua jännitti tämän tilauksen tekeminen kovasti. Postikuluineen tilaus tuli maksamaan hieman yli kaksisataa ja sen lisäksi maksettavaksi tuli vielä reippaat tullimaksut. Siksi tekokukkien tilaaminen ei ollut mikään itsestäänselvyys ja helppo ratkaisu. Jouduin miettimään budjetin suurta menoerää ja tilauksen riskejä. Etenkin sulhanen varoitteli minua siitä, että saattaisin pettyä suuresti, kun kukat näyttäisivät ja tuntuisivat halvoilta ja muovisilta. Onneksi näin ei käynyt! Jopa sulhanen itse myönsi, että tilatut kukat olivat oikein kauniit ja tyyliimme sopivat.

Mitä mieltä te muut olette? Voisitteko kuvitella käyttävänne tekokukkia vai ovatko elävät kukat teille ainoita oikeita? Itse ajattelin pitkään, etten ikimaailmassa voisi käyttää tekokukkia häissä. Kyseessä on kuitenkin suuri ja ainutlaatuinen juhla, jonka arvokkuuden täytyy välittyä myös ulospäin. Ja kas vain, niin se mielipide jälleen muuttuu. Tällä hetkellä en koe, että tekokukkien käyttäminen tekisi juhlastamme yhtään huonompaa tai vähemmän arvokasta.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Yksityiskohtia sulhasen pukeutumisesta

Olen jo aikaa sitten aloittanut myös sulhasen asusteiden hankkimisen. Osa näistä asusteista on valittu yhteistyössä sulhasen itsensä kanssa, mutta osa hankinnoista on ollut yllätyksiä - onneksi mieluisia! Sulhasen puku on vielä tilaamatta, mutta pian on luvassa sovitusaika. Sulhasenkin asukokonaisuus alkaa siis pikku hiljaa olla selvillä.


Mitä sitä sitten tuli hankittua? Tietysti teemaväreihin sopiva skinny tie eli kapea solmio. Pohdimme tätä solmioasiaa jo aikaisemmin ja olimme vähällä valita plastronin. Onneksi totesimme yhteistuumin plastronin olevan liian vanhahtava tyyliltään. Solmion ja solmukkeen välillä valinta oli ilmeinen, joten lopulta tutkailimme yhdessä Etsyn valikoimia ja löysimme kumpaakin miellyttävän vaihtoehdon. Kellybowbelly tulee valmistamaan samanlaiset solmiot myös sulhasen bestmaneille. Mikäli meillä olisi oma poika tai morsiusneidon lisäksi tulisi pikkuinen sulhaspoika, tilaisimme samaisesta paikasta myös pikkumiehen hurmaavat varusteet.

Yllätysasusteet mies sai osana isänpäivälahjaa. Lahjaan kuului myös kaksveen askartelema tuikkukippo sekä runsaasti rakkautta meiltä kahdelta. Päätin jo aikaa sitten, että isänpäivänä tulen yllättämään miehen kalvossinnapeilla. Valinta ei ollutkaan niin helppo kuin olin olettanut, mutta kun nämä osuivat silmiini, oli valinta sillä selvä.


Onneksi myös sulhanen oli samaa mieltä. Sulhanen olisi halunnut heti vetää juhlatamineet niskaansa ja ottaa kalvosinnapit käyttöön. Onneksi näin! Kalvosinnapeissa on siis toimiva koneisto ja ne ovat kooltaan suhteellisen suuret. Täytyy myöntää, että ovat hintansa arvoiset! Etsyn kautta löysin nämäkin komeudet, jotka muuten olivat matkalla Suomeen jo tilauspäivänä! Runsaasti kiitoksia lähti siis Glazed Black Cherryn suuntaan. Paketin pikainen saapuminen tosin aiheutti sen, että minun oli entistä vaikeampi pitää näitä salassa! Harkitsemme vakaasti myös bestmanien kalvosinnappien tilaamista kyseisestä putiikista.

Tällaisia aarteita olemme sulhaselle saaneet hankittua tähän mennessä. Onko teidän muiden sulhasilla jo asukokonaisuus valmiina?


keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Tilannepäivitys kampaajalla

Kävin tänään luottokampaajallani, jolle tietysti annoin päivityksiä hääsuunnittelun etenemisestä. Siinä puhuessani tuli tunne, että meillä alkaa oikeasti olla palaset aika hyvin kohdallaan: on juhlapaikka ja tarvittavat palveluntarjoajat, morsiamen pukeutuminen kuosissaan, koristukset kutakuinkin hankittuna ja iso osa projekteistakin valmiina. Suurista hankinnoista puuttuu enää sulhasen puku. Omat kampaus- ja meikkauskuvionikin alkavat pikku hiljaa loksahdella paikoilleen.

Kuva

Mietin tänään, että meille on varmasti aika mielenkiintoista kantaa postia, kun viikottain saapuu mitä kummallisimpia paketteja ympäri maailmaa. Miellyttävää moisen tavaramäärän kantaminen tuskin yhdellekään iteljoonille on. Tänäänkin saapui Etsyn kautta tilailemani solmio sulhaselle, onneksi varsin kevyessä kuoressa. Solmio on ihan täydellinen, joten myös bestmanit tulevat saamaan omansa.

Avustajista puheen ollen, heidän pukeutumisbudjettiinsa on nyt tullut hyvin paljon muutoksia. En näitä suunnitelmia kuitenkaan kirjaa tuonne budjettilaskelmaan, sillä tahdon, että siellä näkyvät alkuperäiset suunnitelmat. Joka tapauksessa melkoisia muutoksia on luvassa, näistä lisää myöhemmin. Myös ne kauan aikaa sitten tilailemani avustajien lahjat ovat päätyneet muuhun käyttöön - vaikka varmasti olisivat olleet mieluisia lahjoja. Avustajien lahjomisesta kirjoittelen kuitenkin ihan oman juttunsa jossain vaiheessa.

Kuva

Tällä hetkellä minulla on jotenkin hurjan seesteinen olo häiden suhteen, vaikka rahaa palaa ja paljon on vielä tehtävänä. Tänään taas ymmärsin, kuinka nopeasti nämä kuukaudet vierivätkään ja kuinka ikimuistoinen päivä kaiken tämän avulla saadaan aikaan. Vaikka rahaa palaa paljon, aika moni asia on kuitenkin sellainen, josta pienen osan voi saada takaisinkin. Kulutusjuhlalla on näin ollen myös ne positiivisemmatkin puolensa.

Ilokseni voin ilmoittaa myös, että häämatkasuunnittelutkin ovat lähteneet rullaamaan, vaikka alkuperäiset suunnitelmat jouduttiinkin laittamaan täysin uusiksi. Toivottavasti pääsen kertomaan näistäkin teille pian.

Kuva

Näin rauhallisissa tunnelmissa toivottelen kaikille ihanaa marraskuista iltaa. Loppuviikosta voitte jo kuulostella arvontaa!

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Paljastuksia häähullun ostoksista!


Kesäloma on nyt puolivälissä, ja myös hääsuunnittelu tuntuu etenevän! Tai suunnittelusta en niinkään tiedä, mutta muutamia muutoksia on tapahtunut ja hankintojakin tehty. Tässä postauksessa joudutte kärsimään puhelimella otetuista Instagram-kuvista, kun uusi järjestelmäkamera on vasta saapumassa postitse meille. Luojan kiitos, kohta saa taas ottaa kunnollisia kuvia.

Mitä tässä viimeisen viikon aikana on siis tapahtunut? No, aloitettakoon siitä, että miehelläkin on nyt sitten toinen avustaja, kun hän valitsi vielä yhden parhaimmista ystävistään toiseksi bestmaniksi. Mielestäni oikein onnistunut valinta, en voisi olla tyytyväisempi. Tietää myös sitä, että työnjako jälleen kerran helpottuu hääpäivään osalta, kun useampi ihminen ottaa vastuuta tehtävistä. Pitää siis tilata vielä yksi bestmanin lahjasetti!

Ja tästä pääsemmekin sujuvasti itse aiheeseen, eli hankintoihin. Kerroin jo aiemmin tilanneeni kaikille avustajille lahjoja Etsyn kautta. Ja nyt ne vihdoin saapuivat - toinen tuoksuva paketti Miamista ja toinen Irlannista. Toinen saapui tasan viikossa ja toinen päivää vaille, eli mielettömän hyvää palvelua! Uskallan nämä paljastaa, kun tiedän, ettei bestmaneja voisi vähempää kiinnostaa hääblogien selailu ja kumpainenkaan kaasoistani ei edes moisista tiedä, heh. Haluamme antaa kaikille avustajille jotain muuta kuin ne perinteiset taskumatit tai vastaavat. Kun pohdimme yhdessä miehen kanssa lahjojen sisältöä, tulimme siihen tulokseen, että annamme jonkinlaiset hemmottelusetit.


Bestmanit saavat siis kumpainenkin tällaisen ylläolevan parranajosetin, jonka tilasin Etsyn kautta Dr K Soap Companylta. Valinnanvaikeus iski useaan otteeseen, kun valintaa tehtiin, mutta tuntuu siltä, että osasin arpoa oikein. Paketti sisältää siis ihanan juuttikankaisen pussukan lisäksi partasudin, limentuoksuisen saippuan sekä after shav -voiteen. Lisäksi mukana tuli ohjeet oikeaoppiseen parranajoon. Kun paketti tuli ja mies näki sen, ulvaisi hän melkoisella äänenvoimakkuudella tahtovansa samanlaisen. Ostos lienee siis myös miesnäkökulmasta onnistunut!


Minun rakkaat kaasoni saavat myös lahjansa Etsyn kautta. Heidän lahjojaan oli huomattavasti vaikeampi valita kuin bestmanien. Selailin lukuisia erilaisa kylpysettejä ja muita ihania ihonhoitotuotteita. Osassa postikulut olisivat nousseet jo yhdestä tuotteesta kolmeenkymmeneen euroon, joten ne hylkäsin heti. Sellaisella rahalla olisi kuitenkin Suomestakin ostanut vaikka mitä. Sitten löysin Organica & Co:n. Tilasin kumpaisellekin siis samanlaiset setit vartalovoidetta, kuorintavoidetta sekä palasaippuat. Ilmaiseksi sain myös molemmille tuollaisen kuvassa näkyvän pikkuisen ruususaippuan.


Lisäksi viikon sisään olen saanut täydennystä karkkibuffetin kippovarastoon, kun isäni antoi minulle syntymäpäivälahjaksi tuon ihanan Pentikin lasihurrikaanin. Nuo kaksi suorempaa kannellista kippoa hankin Finnmarilta ja nuo kaksi pyöreämpää kannellista ostin Huuto.netistä.

Viimeisenä, vaan ei missään nimessä vähäisimpänä, esittelen nämä mahtavat booliastiat! Kuten jo kerroinkin aiemmin, löysin ne Finnmarilta Lahden Karismasta. Hintakaan ei ollut paha, kun maksoivat vain kympin kappaleelta. Toki pieniä ilmakuplia ja muita virheitä näkyy lasin pinnassa, mutta ne eivät näy kovin helposti. Jälleen kerran olen kiitollinen siitä, etten tuhlannut valtavaa summaa niihin Amazonin akryyliversioihin, huh!


Ps. En ole loman aikana lukenut blogin sähköpostia juuri ollenkaan ja huomasin, että minut oli pyydetty mukaan Iltalehden juttuun häälahjoista! Hui, aika jännää. Tämä mahdollisuus kuitenkin meni ohi loman vuoksi. En kyllä tiedä, olisinko muutenkaan uskaltautunut moiseen.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Askel kerrallaan.

Kuva

Minusta tuntuu, että olen vihdoin saanut myös tuon miehenpuolikkaan osallistumaan hääsuunnitteluun ihan tosissaan! No, ei hän ehkä ihan yhtä innoisaan ole kuin minä, mutta ainakin suostuu jo osallistumaan, suunnittelemaan ja ottamaan kantaa. Tänään olisikin tarkoitus tarjota miehelle yksi kylmä olut, jonka varjolla voikin sitten käydä käsiksi vieraslistan suunnitteluun. Mahtaakohan miekkonen olla noin helposti höynäytettävissä?

Kun minulla ei vielä hääpukua ole, en voi intoilla kenkien tuunailuista, laukusta tai koruista. Tekisi mieli tilailla ja askarrellapaskarrella, mutta nyt vain on maltettava odottaa. Ainakin siis viikon verran, sillä ensi viikon torstaina pääsen ensimmäiseen pukusovitukseen! Siihen asti joudun suunnittelemaan häiden yleistä ilmettä ja yksityiskohtia. Yksi varsin tärkeä asia - nimenomaan näin suunnittelun varhaisvaiheessa - on kaasojen ja bestmanin lahjat. En millään malttanut jättää asiaa suunnittelun tasolle, vaan oli pakko tehdä tilaus jo nyt! Etsyn kautta löysin jos jonkinmoista ihanaa, esittelen tilaukset ja niihin johtaneet aivoitukset, kunhan lahjat saapuvat Suomeen.

Huomenna lähdemme nauttimaan olosta ja elosta saareen. Luvassa jälleen kerran myös pienimuotoista hääsuunnittelua, sillä eihän loma tuntuisi lomalta, jos siihen ei kuuluisi vähän unelmointia tulevasta.

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Lomalla viimeinkin, voin ottaa iisimmin...


Kuva

Hääblogien joukko on monenkirjava ja mitä inspiroivin. Omani ei erotu muista blogeista millään erikoisuuksilla: ei häiden teemalla, ei blogin poikkeuksellisella ulkoasulla eikä myöskään muista poikkeavilla ideoilla tai ohjeilla. Siitä huolimatta minunkin teksteilleni on kasaantunut näiden kahden ensimmäisen kuukauden aikana liki kolmetuhatta yksittäistä katselukertaa sekä yli kaksikymmentä vakituista lukijaa. Kun mittariin paukahtaa muutama tuhat käyntiä lisää, on aika varmasti järjestää jo jonkinlainen arvonta!

Minun on vaikea nyt orientoitua kirjoittamiseen. Olisi tuhat asiaa kerrottavana, suunniteltavana ja esiteltävänä. Siitä huolimatta ajatus karkailee, aihetta on vaikea keksiä ja lauseita mahdoton muodostaa. Syynä tähän kaikkeen on yksinkertainen ja kaikessa siinä yksinkertaisuudessaan niin ihana asia: loma. Se alkoi vihdoin. Ja minun aivoni, ne ovat niin lomalla.

Kuva

Loma olikin hyvä aloittaa tänään järjestetyllä palaverilla kaasojen ja bestmanin kesken. Leivoin suklaista mansikkakakkua ja nostin kameran viereeni - tarkoituksenani kuvata päivän antia. Vaan kuinka kävikään? Päivään kuului suunnittelua, keskustelua, ideointia, naurua - mutta ei lainkaan kuvaamista. Aivoni ovat todellakin niin lomalla, etten huomannut edes kuvia räpsiä.

Olin kuitenkin tehnyt A4-arkin muistiinpanoja hääjuhlan suunnitteluun liittyen: alustavia aikatauluja, ohjelmasuunnitelmia, kaasojen ja bestmanin tehtäviä... Painotin kuitenkin sekä sanoissani että paperilla sitä, että avustajien ei odoteta osallistuvan askarteluihin tai muihin etukäteisjärjestelyihin ennen hääpäivän aattoa. Päivän aikana tuntemukseni vain vahvistuivat siitä, että olemme valinneet mielettömät kaasot ja upean bestmanin. Kaikki jopa vastustelematta kunnioittivat sitä päätöstä, ettei juhlissamme leikitä mitään.

Kuva

Nyt korkkaamme miehen kanssa kuohuvan ja paneudumme pitopalveluasioihin. Taidanpa vielä klikkailla yhden Amazon-tilauksen, jota sitten myöhemmin tulen tännekin esittelemään. Vaikka olenkin lomalla, yritän pysyttäytyä myös bloggailussa kiinni yhtä kovasti kuin jokapäiväisessä hääsuunnittelussa. Kesälomalle onkin suunniteltu yhtä jos toista puuhaa häihin liittyen!