 |
| Kuva |
Olen kirjoittanut blogiin viimeksi viime viikon maanantaina. Silloin olen viimeksi ehtinyt myös lukemaan muiden morsianten blogeja. Vajaaseen kahteen viikkoon on mahtunut jälleen kerran sairastelua, valvottuja öitä, juomavaraston sekä karkkibuffetin täydennystä. Lisäksi olen vaihtanut työpaikkaa, viettänyt omia polttareitani ja ehtinyt ihmettelemään ajan kulumista. Sen sijaan tietokoneen äärelle en ole ehtinyt, vaikka kuinka olisin halunnut jakaa kaikki iloiset ja stressaavatkin hetket täällä blogissa.
Täytyy myöntää, että kuluneen viikon aikana olen ehtinyt katumaan sitä, että kirjoitan blogia. Kiire ja väsymys ovat painaneet niskassa niin kovin, että minulla on ollut kova syyllisyys tästä radiohiljaisuudesta. Hetkittäin on tehnyt mieli jopa poistaa blogi, jotta sen olemassaolo ei jatkuvasti muistuttaisi omasta kiireestäni. Näin radikaaleihin toimenpiteisiin en kuitenkaan uskaltanut ryhtyä, vaan kaikesta uhosta huolimatta päätin olla hetken aikaa armollisempi itselleni.
 |
| Kuva |
Tuntui upealta herätä tänään vailla kiirettä. "Äiti, voidaanko herätä?" kuului kuiskauksena korvaani, kun tyttären kultaiset kiehkurat vilisivät poskellani. Siirryimme toviksi makoilemaan sohvalle, minkä jälkeen sain nauttia kiireettömästä aamiaishetkestä. Kookosöljyllä maustettua tummapaahtoista kahvia sekä marjajauheella, raakakaakaolla ja kookossokerilla viimeisteltyä kermarahkaa, niistä on täydellinen aamiainen tehty.
Kiitos siitä, että olette yhä linjoilla. Häähulluus sen kuin pahentuu ja kiire lisääntyy näiden tulevien viikkojen aikana. Yritän olla enemmän läsnä myös blogin puolella, mutta perhe kulkee kaiken edellä. Viikonlopun ja alkuviikon aikana tulette kyllä kuulemaan kaikki yksityiskohdat niin Tallinnan vierailustamme, karkkibuffettimme sisällöstä kuin hääjuhlan kukistammekin.
Tsemppiä kiireen keskelle!
VastaaPoistaKiitos tsempeistä!
PoistaEi tarvitse stressata! Kyllä me lukijat täällä pysytään kuulolla, vaikka välillä et ehtisitkään blogia päivittämään :) Toivottavasti kiireen keskelle mahtuu enemmänkin noita rentojakin hetkiä, ettei häähulluus iske yhä pahasti päälle kuin samannimisen tv-ohjelman morsioille :DD
VastaaPoistaSamaa pelkään. :D Tosin sulhanen taitaa meistä olla se suurempi stressaaja. Veikkaan, että minä itken paniikista ja sulhanen sitten hengittelee paperipussiin. :D
PoistaMeillä on 6 viikkoa häihin! Aika menee niin uskomattoman nopeasti.. Ja vieläkin on niin paljon tekemistä.. !
VastaaPoistaNiinpä! Minäkin luulin hoitaneeni asioita ajoissa, mutta tässähän kävikin niin, että kiire pääsi kaikesta huolimatta yllättämään.
PoistaTsemppiä viimeiseen kuukauteen, kiireeseen ja stressiin! Kaikki kyllä helpottaa jossain vaiheessa ja pienet radiohiljaisuudet ovat sallittuja :)
VastaaPoistaMutta olisi ihana kuulla niistä sinun polttareista! Toivottavasti kerkeät vielä käydä kertomassa meille niistä ja viime hetken valmisteluista :)
Eiköhän niistäkin informaatiota tule, kunhan saan jostain kuvamateriaalia itselleni! :)
PoistaTäällä me ollaan ja me jos ketkä ymmärretään häähässäkän ja arjen osuutta, ainakin kun itse on tossa kohtaa kun on kuukausi jäljellä. Vitsit se päivä tulee nopeesti, tsemppiä! Yritä rentoutua myös itse!
VastaaPoistaYritän kovasti! :) Siksi nämä blogihiljaisuudet tekevätkin välillä terää, kun jää aikaa muuhunkin kuin stressaamiseen ja kirjoitteluun. :D
PoistaPöh, elä stressaa meistä lukijoista! Tsemppiä nyt loppurutistukseen ennen häitä, me kyllä pysytään täällä. :)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaTäällä pysytään! Ja jännittää jo teidän puolesta! <3 :)
VastaaPoistaVoit vain arvailla, kuinka paljon me kaksi täällä jo jännitämme! :D
PoistaTäällä me kaikki ollaan joten älä koe syyllisyyttä :) mulla oli ihan samat fiilikset, kun tarkoituksella pidetty blogiloma loppui. Teki mieli poistaa koko blogi, kun olisi mielummin keskittynyt kaikkeen muuhun kuin häihin tai tietokoneella kökkimiseen. Ikäväkseni myös pete huomasi tämän muutoksen ja sanoi "sä nauratat... Ihana nähdä, että olet onnellinen, kun oot viime kuukaudet ollu niin kireä". Pakko myöntää et lähestyvä hääjuhla ei nosta hymyä kasvoille vaan päinvastoin tuntuu, että huolirypyt kasvoissa sen kun lisääntyy.
VastaaPoistaIhanalta kuulosti sinun aamiainen, pitää itsekin kokeilla partajätkän kanssa noita marjajauheita. :)
Minäkin odotan kovasti, että häät olisivat jo ohi. Kyllä nämä järjestelyt niin paljon tuskaa ja huolta aiheuttavat. :D Ihanaa, että pian saa vain ottaa rennosti ja nauttia.
PoistaEn ole itsekään aikaisemmin noita marjajauheita käyttänyt, sillä suosin mieluummin ihan kokonaisia marjoja. Sain kuitenkin työpaikkaa vaihtaessani ihanan läksiäislahjan, josta moisia herkkuja paljastui. :)
Älä huolehdi. Samoja fiiliksiä varmasti muillakin. Kyllä ne uskolliset lukijat palaavat, vaikka radiohiljaisuus olisi vähän pidempikin. Joskus on tosiaan annettava aikaa itselleen ja perheelleen :) Kirjoittelin vähän samasta aiheesti viimeksi, koska kyllä se arki ja perhe + häät pitää aika kiireisenä. Varsinkin, kun teillä on enää se kuukausi (mikä menee muuten ihan supervauhdilla)! Tsemppiä!
VastaaPoista..varsinkin siinä vaiheessa, kun perheen (lähes)kolmeveellä on raivouhmat meneillään. :D
PoistaTsemppiä viimeiselle kuukaudelle! :) hurjaa, miten aika kuluu niin nopeaan!
VastaaPoistaSanos muuta! Ja ihan kohta on kesä, jolloin juhlitaan yhä useampia blogihäitä. Sitten koittaakin jo teidän vuoronne, iik!
PoistaKomppailen muita kirjoittajia ja lisään, että hyvää kirjoitusta jaksaa aina odotella. :) Itseäkin alkaa jo vähän jännittää, kun kuvauskesä alkaa jo näin varhaisessa vaiheessa. Uskon, että päivästänne tulee upea ja ikimuistoinen!
VastaaPoistaSitä kovasti toivotaan! :) Ja tietysti videoinnin lopputulosta odotellaan sitten häiden jälkeen innolla. ;)
PoistaMaarit, älä missään nimessä edes mieti blogin poistamista! Tämä on niin ihana - ihan super - ja antaa niin paljon niin monille. Ei se mitään haittaa, että tahti ei koko aikaa ole niin kiivas.
VastaaPoistaStressaantuneena häähöperönä sitä tulee mietittyä kaikenlaista. ;) En minä blogia ole poistamisessa. Tämä pitää niin hyvin kartalla hääsuunnittelun vaiheista ja tätä kautta saa myös mahdottomasti vertaistukea sekä iloihin että suruihin. Kiitos siis kauniista sanoistasi, Sari. <3
Poista