Morsiandieetti ja muut turhakkeet.

Sanoin eilen illalla kirjoittavani häihin liittyvästä turhamaisuudesta. Mitä se sitten on? Kukin määrittelee tämän oman itsensä ja näkemystensä mukaan, joten minun ei tällä kirjoituksella ole tarkoitus ketään syyttää ja loukata. Tämä on vain minun näkemykseni, joka pohjautuu omiin rutiineihini, tapoihini ja näkökulmiini.

Tämä teksti sai innoituksensa siitä, kun huomasin miettiväni omaa ulkonäköäni ja sen eräänlaista korjaamista hääpäiväksi. Aihe taisi ensimmäisen kerran lipua ajatuksiini, kun luin naimisiin.infon foorumilta, millaisia muutoksia muut morsiamet tekevät. Huomasin, että aihe on tai on ollut pinnalla myös useissa muissa hääblogeissa - eikä ihme, ollaanhan silloin kaiken huomion keskipisteenä ja kuvat jäävät muistuttamaan päivästä ikuisiksi ajoiksi.

Kuva

Ensimmäiseksi mieleen nousee ehdottomasti morsiandieetti. Jo sanana se on mielestäni hirveä ja tuo jollain epämääräisellä tavalla mieleen kinkuksi kaavaillun porsaan lihottamisen, mutta käänteisessä mielessä. Huh, puistattaa. Sanahirviöstä huolimatta minun on myönnettävä, että haluaisin itsekin vaikuttaa kehonkoostumukseeni vielä tässä tulevien kuukausien aikana. Laskennallinen painoindeksini on alle kahdenkymmenen, mutta rasvan suhteellinen osuus tästä on melkoinen. Olen siis hoikka, mutta pitkän, pitkän treenitauon myötä on rasvakerros päässyt peittämään alati kutistuvia lihaksiani. Tästä syystä olenkin jälleen mittaillut itseäni ja tehnyt treenisuunnitelman, johon kuuluu muun muassa kahvakuulailua sekä lihasten kurittamista vapailla painoilla. Ruokavaliossani ei hirveästi ole korjattavaa, sillä olemme miehen kanssa jo pidemmän aikaa syöneet vähähiilihydraattisesti. Viime aikoina kaikenlaisia tummia herkuttelusuklaita on vain uponnut hieman liikaa... Kuukauden kuluttua olisi tarkoitus mennä sovittelemaan hääpukuja, joten siihen mennessä rasvaa ei sopisi ainakaan kerryttää lisää. Tässä ajassa ei kuitenkaan ihmeitä tehdä kiinteytymisenkään suhteen, joten mitään isompia odotuksia ei sen suhteen ole.

Kuva

Toinen turhamaisuusasia minun kohdallani on hampaiden valkaisu. Minulla on aina ollut hieman kellertävä hammasluu, joka ei siis rautahampaiden ilmestyttyä ole koskaan ollut kovin kaunis ilmestys. Asiaa ei varmasti ole auttanut tolkuton kahvin kuluttaminen eikä noin viiden vuoden tupakointi, jonka onneksi olen jo aikaa sitten lopettanut. Olen vuosikausia murehtinut hampaideni keltaisuutta, mutta en ole viitsinyt laittaa rahaa valkaisuun. Nyt kuitenkin olen päättänyt, että asialle on jotain tehtävä, sillä hääpäivän valkoinen puku ei anna hampailleni lainkaan armoa. Onneksi kanssamorsiamet pohtivat samoja asioita, jolloin voi luottaa siihe, että keskustelufoorumi pelastaa! Luin nimittäin jälleen kerran foorumin kautta hampaiden valkaisusta Crest Whitestripsien avulla. Näitä ajattelin siis tilata ulkomailta sekä itselleni että miehelleni, jotta voimme sitten huoletta vilautella Pepsodent-hymyjä! Vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa Crest-hymyjä? Näistä on tehty jopa kuvallisia kokeiluja, joten näyttävät toimivan!

Kuva

Vielä yksi minua erityisesti mietityttänyt ulkonäköasia on ihoni kalpea väri. Olen siis oikeasti todella kalpea. Ala-asteikäisenä pystyin helposti huijaamaan olevani kipeä, kun opettajat heti sanoivat, että näytän hyvin kalpealta - totta, kuten eilen ja vielä huomennakin. Kesällä en juurikaan rusketu, mutta nykyisin en myöskään pala, kun syön riittävästi d-vitamiinia. Kesällä näytän kutakuinkin samansävyiseltä kuin keskivertoihminen talvella. Siksi mietin alunperin suihkurusketusta. Solariumiin en suostu, sillä pidän sitä hyvin riskialttiina. Enkä edes ole varma, olisiko siitä mitään hyötyä, kun en muutenkaan rusketu. Mikäli häämme olisivat heinäkuussa, olisi minulla kutakuinkin siedettävä väri itselläni, mutta toukokuun alussa taidan olla edelleen valkea(mpi) kuin lakana... Pidin suihkurusketusta siis pitkään varteenotettavana vaihtoehtona, mutta totesinpa viimein, ettei se ole minulle luonnollista. En ole koskaan ollut oikeasti ruskettunut, joten miksi yhden päivän takia haluaisin näyttää siltä? Hääpuvun värivalinnalla voin toivottavasti vaikuttaa siihen, kuinka kalpealta ja harmaalta näytän. Omaan silmääni näyttäisi luultavasti aika teennäiseltä, jos hääkuvissa minulla olisikin yhtäkkiä mieletön rusketus.

Hääpäivä on tärkeä päivä, jolloin haluaa näyttää kauniilta ja edustavalta. Ennen kaikkea juuri siksi, että siitä jää muistoksi valtaisasti kuvia, joita tulevina vuosikymmeninä ihaillaan. Siksi on inhimillistä, että tietynlainen turhamaisuus nostaa päätään, mutta on hyvä tuntea itsensä ja löytää omat rajansa tässäkin. Minulla se raja taitaa mennä keinotekoisen rusketuksen hankkimisessa. Nämä asiat ovat muutenkin turhamaisuuskategorian alla siksi, että arkielämässä olen hyvinkin simppeli ihminen ilman suurempia ulkonäkökriisejä. Toki niitäkin on, mutta arjen keskellä minulla ei yleensä riitä ajatusta sille, valkaisenko hampaani ja hankinko suihkurusketuksen. Painostani ja hyvinvoinnistani pidän toki jatkuvasti tietynlaista huolta, mutta aivan yhtä suurta intoa minulla ei normaalisti ole lihaksistoni esittelyyn.

Vaikka tämä ei varsinaisesti ole liikunta-, ruoka-, laihdutus- tai ulkonäköpainotteinen blogi, tulen varmasti kertomaan teille siitä, kuinka projektit myös näillä osa-alueilla edistyvät. Silloin tällöin tänne saattaa siis ponnahtaa kuvia siitä, kuinka hampaideni sävy on muuttunut, vai onko, ja onko vartalossani tapahtunut muutoksia tämän häähömpöttelyn aikana. Olisi myös mielenkiintoista kuulla, millaisin tavoin te kanssamorsiamet olette ajatelleet muokata itseänne!