Huiskin, haiskin, huiskutellen!

Kuva

Onpas ihanaa huomata, että blogin lukijat sen kuin lisääntyvät! Häähulluus valtaa siis ilmeisesti alaa myös muuallakin kuin meidän asunnossamme. Meillä tosin ison osan asunnon kuutiotilavuudesta vie neiti kaksveen uhma, joka ryöstää valtaosan tämän kihlaparin voimavaroista. No, onneksi tämä ei ole ensimmäinen uhmakausi, joten voin jo kokemuksen syvällä rintaäänellä todeta tämänkin lipuvan tiehensä viimeistään ensi vuoden puolella (siis hieman ennen kuin uusi uhma alkaa).

Taloutemme asetelmat eivät ole olleet mitenkään suotuisat bloggaamiselle tänään. Ensinnäkin olen saanut tuntikausia blokata sitä mieletöntä leijonankarjuntaa, joka tuosta prinsessasta lähtee. Lisäksi olen yrittänyt jatkaa eilen mainitsemaani projektia samalla, kun tahmatassu on ollut kiinni satiininauhoissa ja kuumaliimapistoolissa. Upeaa, eikö? Kolmanneksi meidän kameramme on ollut tänään seikkailulla, joten olen joutunut tyytymään katukivetykseen noin kolmekymmentä kertaa kopsahtaneen älyluurini kuvailuihin, syysiltojen huonoon valaistukseen sekä tökeröihin Instagram-viritelmiin.

Mitä sitten sain aikaiseksi? No, ne kauan odotetut huiskutusviirit! Niiden tekeminen on niin luokattoman helppoa ja nopeaa, etten kyllä vaivaudu laittamaan mitään erillistä ohjetta näiden tekoon. Etenkään siksi, että tällä kertaa lainasin myös nuo lappuset huuhdahduksineen eilen tein -blogista. Tulostelin lappuset vain harmaalla tuon keltaisen sijaan. Sitä paitsi huiskutusviirejä ja niiden valmistamisen eri variaatioita on Internet pullollaan.

Meinasin ensin tuhrutella spray-maalilla nuo paksut grillitikut valkoiseksi, mutta jälleen kerran menin sieltä aidan matalimmasta kohdasta. Todellista DIY-henkeä, eikö? No mutta, sen jälkeen pätkin valkoista ja limenvihreää satiininauhaa noin 55 senttimetriä pitkiksi pätkiksi. Leikkelin lappuset irti tulosteista ja taittelin keskeltä. Kuumaliimailin satiininauhat ensin kiinni toisiinsa, sitten liimaa alimpaan nauhaan ja pyöräytys tikun ympärille. Lappuset kiinnitin valokuvateipillä, mikä osoittautuikin varsin tukevaksi ja helpoksikin ratkaisuksi. Vedin teippiä hieman yli lappusten taitekohdan, jolloin lappu ei jäänyt liikkumaan tikun ympärille vaan pysyi tiukasti paikoillaan.

Paljonko nämä sitten kustansivat? Satiininauhat maksoivat yhdeksän euroa ja grillitikut yhteensä puolitoista euroa. Mielestäni ei lainkaan paha hinta näin kivoista oheistuotteista kirkosta poistumiseen! Pahoittelen vielä kerran kuvien surkeaa laatua. Kamera palautuu huomenna jälleen kotikonnuille, joten voin ottaa tarkempaa kuvaa ja huomattavasti paremmassa valaistuksessakin vielä.

PeeÄs. Kommentoikaa rohkeasti eiliseen postaukseen, mikäli teillä on jotain lukutoiveita! Mielelläni toteutan niitä täällä blogissa.