keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Kevät kolkuttelee jo...


Tänään on tasan kahdeksankymmentä päivää jäljellä siihen, että meidän pieni perheemme saa yhteisen sukunimen. Kahdeksankymmentä - sehän on kamalan vähän. Arvatkaa mikä siitä tekee kaikista kamalinta? Vielä viikko sitten ylistin kaunista, tyllihelmaista merenneitopukuani, jonka kanssa tunsin itseni prinsessaksi. Sovittaessani pukua viikonloppuna tunne oli yhä samanlainen, mutta ajatukset alkoivat silti harhailla aivan toisenlaisiin pukuihin.

1, 2, 3

Kevät taitaa hiipiä jo vahvasti ajatuksiini, sillä kaikki ihailemani puvut ovat kevyitä, ilmavia ja tyyliltään raikkaita. Yhtäkkiä en kaipaakaan kokopitsistä pukua tai tyllihelmaa. Tahdon ilmavuutta, keveyttä, kevättuulessa hulmuavaa helmaa. Apua! Ei tässä näin pitänyt käydä. Olen tällä hetkellä aivan vakuuttunut siitä, että minun unelmapukuni ei olekaan se oikea. Se on yhä edelleen valtavan kaunis ja upea, mutta yhtäkkiä se ei enää vakuutakaan minua. Mitä ihmettä tässä nyt tekisi? Olen viettänyt jo useamman unettoman yön tämän asian takia, joten pikku hiljaa olisi suotavaa keksiä ratkaisu.

Onko teillä muilla ollut pukupaniikkia viime aikoina?

10 kommenttia:

  1. Eikä! Mulla oli aika lailla koko ajan pukupaniikki ja vieläkin vähän mietityttää, että olisiko sittenkin pitänyt olla toisenlainen puku... Mutta loppujen lopuksi olen tyytyväinen siihen, mikä minulla oli :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tunne on kyllä melkoisen musertava. Olen miettinyt, pitäisikö käydä sovittamassa ns. ostovalmiita pukuja, jotta voisin pohtia tätä asiaa kunnolla. Tilauspukuja minun ei tässä vaiheessa kannata sovittaa, mutta sovitus itsessään tuntuu kannattavalta ajatukselta tällä hetkellä. Sen seurauksena ajatukset ja tunteet varmasti hieman konkretisoituisivat ja selkeytyisivät. :)

      Poista
  2. Voi ei!! Tämä on varmasti tunne, jota ei toivo kenellekään morsiamelle, kun häihin on enään alle 3kk aikaa ja yksi hääpuku löytyy jo kaapista :D Sanoisin, että pukusi on varmasti täydellinen, älä lähde harhailemaan (ja säästät rahaa!!). Mutta toisaalta, olen sellainen, että kun jotain päätän niin sen myös teen, ja jotenkin tämä sinun jahkailusi kuulostaa myös sellaiselta, että kohta olet varmasti sovittelemassa uutta pukua ;) Ota pieni aikalisä, älä jahkaile, älä murehdi, asioilla on tapana järjestyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen aivan samanlainen tuossa asiassa! Tällä hetkellä tuntuu, että fiksuinta olisi käydä sovituskierroksella. Sovituskierroksen lopputuloksesta huolimatta saisin ainakin mielenrauhan - uuden tai vanhan puvun kanssa. :) Josko tässä kuitenkin lähtisi liikenteeseen pienen aikalisän kanssa.

      Poista
  3. Voi ei tiedän niin hyvin tuon tunteen! Minulle tosin tunne tuli melkein heti puvun ostamisen jälkeen. Rakastan pukuani, mutta mitäs teet kun olen tällainen tuuliviiri päätöksissäni. Puoli vuotta mietin pukua ja harmittelin että teinkö oikean päätöksen ostamalla sen ensi sovituksella. Kun olin asiaa puoli vuotta miettinyt, tein jouluna puvun suhteen päätöksiä jotka saivat budjetin räjähtämään käsistä. Mutta nyt olen tyytyväinen enkä ole enää päivääkään miettinyt pukuasiaa! :) tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on jo aika selvä käsitys siitä, mitä tulen tässä asiassa tekemään. Budjetille on käynyt muutenkin jo niin ohraisesti, että siitä en oikein enää osaa stressata. :D Kiitos tsempityksistä!

      Poista
  4. No voihan. Uskaltaisitkohan kokeilla jotain kevyempää pukua ihan vain kokeilemisen vuoksi. Voihan olla, että kun saat kevyemmän puvun päällesi, tuntuu oma puku taas "omalta", vaikka muunlainenkin kaunis olisi. Puvut voivat joskus näyttää kuvissa kauniimmalta kuin sitten käytännössä. :) Ja toisaalta, jos ihastut kevyempään pukuun ihan täysillä... no, sitten kannattaa vaihtaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tätä nimenomaan ajattelin. :) Olen kertaalleen tuollaista pukua päälleni sovittanut, mutta en kuollaksenikaan muista miltä se päälläni näytti!

      Poista
  5. Itse ostin unelmieni puvun joulukuussa.. Ja nyt huomenna on tulossa ensimmäinen ostajaehdokas sovittamaan.. Pitkä hääpuku muuttuikin unelmissa kellohelmaiseen. Kävin kokeilemassa kellohelmaista ja tajusin tehneeni virheen. Toivottavasti pitkä unelmani pääsee käyttöön ja saan jostain hankittua kellohelmaisen! Suomessa kellohelmaisia on vain niiiin vähän!

    Joten suosittelen mennä sovittamaan avoimin mielin. Sitten sen tietää (toivottavasti tämä on lopullinen päätös itselläkin... :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että en ole yksin näiden ajatusten kanssa! Minun päätökselläni vain alkaa olla hieman kiire... :D

      Poista