tiistai 18. helmikuuta 2014

Juoksevia asioita

Kuva

Eilen tapahtui niin paljon, etten ehtinyt koneelle lainkaan. Päivää kulutettiin ensin tehokkaasti töissä, sitten poliisilaitoksen lupapalveluissa jonottelemalla. Oli muuten harvinaisen mielenkiintoinen ja onnistunut reissu kaksveen kanssa tuo poliisilaitoksella pyörähtäminen. Pistin eurot kehiin täydellisen hermoromahduksen ja kaksveen itkupotkuraivareiden puolesta. Kävi kuitenkin niin, että neiti osasi jälleen yllättää ja ottaa yleisön haltuun. Suru meinasi vallata pienen mielen ainoastaan siinä vaiheessa, kun kaksvee tajusi, ettei passia saa heti mukaan, vaan sitä joutuu odottamaan. Hui.

Illalla meillä olikin tiedossa mahtava tapaaminen. Pääsimme nimittäin jutustelemaan kasvotusten häidemme valokuvaajan Denis Heimosen kanssa. Tapaaminen sujui rattoisasti, ja heti alkuun saimme huomata, että Denis todella tietää mitä tekee. Saimme sovittua aikatauluista, alustavista kuvaussuunnitelmista sekä muutamista käytännön järjestelyistä. Pieni jännitys alkoi kyllä tapaamisen myötä hiipimään tajuntaan! Meidän hääjuhlaamme on enää alle 75 päivää - eli vain reilut kymmenen viikkoa!

Kuva

Tällä viikolla minun on tarkoitus tuunailla muutamia juhlatilaan sijoitettavia kehyksiä, esitellä teille yksi matkalaukkuprojekti, tarkastella hieman kattausta ja saada vihdoin ne kutsukortit valmiiksi. Tämä viikko tulee vietettyä hyvin tiiviisti töiden äärellä, mutta parhaani mukaan yritän jakaa aikaansaannoksiani teidän kanssanne. Onneksi olen saanut sentään jotain aikaiseksi heti alkuviikosta, sillä nyt on lyöty lukkoon myös maistelutilaisuuden päivämäärä pitopalvelun kanssa.

Juttelin muuten pari päivää sitten isäni kanssa meidän hääbudjetistamme. Isäni laskeskeli, että häämme tulevat kustantamaan noin kuusituhatta euroa. Katsoin häntä hetken aikaa hämmentyneen hiljaisuuden vallitessa ennen kuin sain sanottua, että hääbudjettimme näyttäisi tällä hetkellä olevan yli kaksinkertainen tuohon summaan nähden. Sitten olikin isän vuoro olla epäuskoisen hiljaisuuden vallassa. Mielenkiinnolla siis odotan sitä hetkeä, jolloin pääsen näyttämään sekä isälle että kaikille muillekin lopullisen budjettilaskelmamme. Mahtaa siinä itseäkin lopulta hirvittää.

5 kommenttia:

  1. Hahaa, minä juttelin eilen siskoni kanssa, joka kanssa uteli paljonko rahaa on uponnut. Hetken mietin ja sain sanotuksi, etten ole uskaltanut laskea :D Jossain vaiheessa on kyllä pakko vähän ynnäillä kaikkea yhteen, ehkäpä kirjoittelen siitäkin sitten blogin puolelle.
    Mutta teilläkin aika käy vähiin! Mutta onpas nuo hommatkin jo hyvällä mallilla :) Hyvä sie, hyvä te!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, Akin osuus tässä suunnittelussa taitaa olla lähinnä tuo helposti villiintyvän morsiamen tukeminen ja liiallisen vauhdin jarruttelu. :D

      Mutta kivassa vaiheessa ollaan, onneksi. Toisaalta harmillinen ajatus, että hääsuunnittelu on pian ohi, mutta on tämä ajoittain kovin aikaavievää. :D

      Poista
    2. Niin, tuleekohan sitten pieni tyhjyys elämään, kun ei ole enään häitä mitä suunnitella? :D No ehkäpä sitten keskitytään häämatkaan ja sen kiemuroihin...

      Poista
  2. Teillä tuntuu olevan kaikki jo niin hyvällä mallilla!
    Itse oon meinannut välillä lopettaa häiden kulujen laskemisen kokonaan, eihän se näytä enää yhtään siltä mitä alunperin budjetoitiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä vaiheessa lienee hyvä, että asiat alkavat olla järjestyksessä. :D Hieman jännitystä toki tarvitaan, mutta tällä hetkellä tuo uuden puvun hankinta tuottanee sitä riittävästi.

      Budjettilaskelmissa on hyvät ja huonot puolensa. Olen itse onneksi oppinut ottamaan stressittömän asenteen hääpäivään - aivan kuten sulhanenkin. Yltäkylläisyyksiin emme lähde, mutta tarpeellisesta emme tingi. Näin ollen budjettiakin on kiva laskea, kun ylimääräinen stressi on jäänyt pois ja tilalla lähinnä puhdas hämmennys suurista kuluista.

      Poista