Tee-se-itse: Pahvikirjaimet

Minulla on siis ollut meneillään aivan mieletön projekti näinä kuluneina päivinä. Lupasin pientä juttua siitä, kuinka projekti on edennyt ja ajatuksena oli laittaa hieman ohjettakin. Jossain muodossa tämän nyt toteutankin, mutta pahoittelen etukäteen kuvien laatua. Useita projektin vaiheita jäi kuvaamatta ja niiden vähäistenkin kuvien laatu on melko kyseenalainen, sillä suoritin projektia isäni keittiössä kaksveen askarrellessa vieressä.

Jokainen on varmasti otsikon luettuaan osannut päätellä, että tässä on se projekti, jota olen tarkoin varjellut kuluneella viikolla. Sain yhtäkkiä valtavan innostuksen puisiin numeroihin ja kirjaimiin, joita voisi hyödyntää juhlatilan somistuksessa. Sillä samalla innostuksella kahlasin niin huutonetit, torit, iibeit ja amatsoonit, mutta havittelemani somisteet olivat aina joko liian pieniä tai äärettömän hintavia. Täytyy sanoa, että melkein meinasin luovuttaa.

Sitten näin isäni luona kyläillessämme kaksi tyhjää, pahvista olutlaatikkoa. Hetken mielijohteesta leikkasin ne auki, piirsin kirjaimen ääriviivat, jäljensin toisen samanlaisen ja mallailin jämäpaloista noin viiden senttimetrin levyisiä kappaleita. Lisäksi tarvittiin enää maalarinteippiä - ja hieman pitkäjänteisyyttä palojen kohdentamiseen. Ja koska oli kyse olutlaatikoista, tarvittiin maalarinteippiä myös repäisyreunojen vahvikkeeksi. Lopputuloksena oli noin 45 senttimetriä korkea kirjain, joka pysyi tukematta pystyssä. Loistavaa! Keksin heti ajatuksen näiden hyödyntämiseksi ja tein muutamia pohjia lisää.

Sitten alkoikin todellinen pähkäily. Millä ihmeellä tuon ruman pahvimötkäleen viimeistelee? Villalanka ei oikein meidän häihimme sovi, silkkipaperia on jo nähty riittävästi, juutti- ja paperinarut eivät oikein innosta - ja taitaisivat tulla aika kalliiksikin. Lopulta keksin kaivaa isän kaapeista viitisenkymmentä vuotta vanhoja kirjoja. Revin sivut irti, hain isän autotallista tapettiliisteriä ja ryhdyin tuumasta toimeen. Tapettiliisterin avulla sivut asettuivat kauniisti, rypyttömästi ja helposti kiinni pahvisiin kirjaimiin.

Lopputulos on mielestäni aika mahtava, vaikka itse sanonkin. Ja ennen kaikkea tämä projekti on myös äärettömän halpa toteuttaa. Käyttäähän voi oikeastaan pahvia kuin pahvia, kunhan se on riittävän jämäkkää. Sama pätee kirjainten päällystykseen, sillä siihen voi käyttää lähes kaikkia mahdollisia materiaaleja.

Kuvat ovat todella heikkolaatuisia, sen myönnän. Lupaan viimeistään sunnuntaina päivittää tämän kirjoituksen lisäämällä vaiheittain etenevät kuvat, jotka on otettu päivänvalossa ja hieman tilavammissa olosuhteissa. Kuvaamiselle tulee kyllä runsaasti mahdollisuuksia, sillä tarkoituksenani on saada juhlatilamme lavalle nimikirjaimemme sekä &-merkki ja tuo tärkeä päivämäärä. Tekemistä siis riittää!