maanantai 3. maaliskuuta 2014

Kaksi kuukautta jäljellä!

Kahden kuukauden päästä tähän aikaan me olemme jo onnellisesti aviossa ja saamme viettää ikimuistoista iltaa läheistemme kanssa. Helmikuu hujahti ohi ihan huomaamatta, joten myös valtaosa helmikuulle varatuista tehtävistä jäi yhä koristamaan tekemättömien listaa. Ehkä tässä kuussa turnausväsymys väistyy ja pääsen jälleen ahertamaan innolla kaiken keskeneräisen parissa?

Kuva

Meidän piti jo tammikuun loppupuolella piipahtaa kirkkoherranvirastossa ja kirjoittaa nimemme alle avioliiton esteiden tutkintaa varten. Emme onnistuneet siinä silloin, emmekä liioin helmikuussa. Tässä kuussa esteiden tutkinta on asetettu siis ehdottomalle ykkössijalle tehtävälistalla. (Tässä vaiheessa saa jo lyödä panoksia pöytään sen puolesta, onnistummeko me tässä sittenkään.)

Koristeista osa on hienosti pakattu pahvilaatikoihin ja sinisiin Ikea-kasseihin odottamaan kuljetusta juhlapaikalle. Osa sen sijaan odottaa edelleen tekijäänsä. Uutena tavoitteena olisikin saada kaikki koristeet valmiiksi vielä tämän kuun aikana, jotta ensi kuussa voi puhtaasti keskittyä stressaamiseen. Koristeista keskeneräisinä ovat vielä muutamat pom-pomit, osa kynttiläpurkeista ja maalatuista lasipurkeista sekä kangasviirit, joita ei  alkuperäisten suunnitelmien mukaan edes pitänyt meille tulla.

Kuva

Voin kuitenkin ylpeänä ilmoittaa, että jotain on myös saatu aikaan! Pöytänumerot ovat viimeistelyä vaille valmiit, mistä saan kyllä kiittää ahkeraa ja avuliasta isääni. Lisäksi kutsut on vihdoin saatu hoidettua pois päiväjärjestyksestä - tosin reilusti myöhässä suunnitellusta aikataulusta. Pienin askelin olen tässä kuussa siis edennyt, mutta ehkä tuo tyyneys ja väsymys on vain ollut esimakua tulevasta innostuksesta. Näin ainakin toivon.

Kaksi kuukautta on ihan hurjan vähän. Tähän väliin pitäisi jotenkin vielä pitopalvelun maistelutilaisuus, koekampaus ja uuden puvun hankinta. Kyllä, minä olen aika vahvasti nyt sillä kannalla, etten tule tuota isän vaatehuoneessa majailevaa ihanuutta käyttämään. Tämä siis tarkoittaa sitä, että minulla alkaa olla melkoinen kiire yhden jos toisenkin asian kanssa.

Onneksi keväiset lämpötilat ja ihana, ihana luonnonvalo ovat täällä jälleen. Nämä yhdistettynä joka-aamuiseen lintujen laulukuoroon auttavat kummasti jaksamaan kaiken kiireen, stressin ja niiden arkipäiväisten vastoinkäymisten keskellä. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

10 kommenttia:

  1. Ai sulla meni puku vaihtoon? Huii, jännittävää :)
    Tsemppiä järkkäilyihin, aika menee kyllä ihan liian nopsaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päätös alkoi kyteä tuossa viime kuun alkupuolella, mutta nyt se on varmistunut. Kiirehän tässä tosiaan tulee, eli jännitystä piisaa. :D

      Poista
  2. Kaksi kuukautta on toisaalta hurjan lyhyt aika, mutta toisaalta niin pitkä että siinä kerkeää vaikka mitä kun oikein asiakseen ottaa :) Meillä meni myös helmikuu vähän "ohi" hääjärjestelyjen osalta, mutta ehkä nyt maaliskuussa sitten saadaan itse kukin kirittyä sitä tehtävälistaa taas. Eikös tuon esteiden tutkinnan pysty tekemään verkossakin nykyään? Itse ainakin olen vähän siinä toivossa kun virastojen aukioloaikana on niin kauhean vaikea mihinkään koskaan päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni verkkoasiointi ei ole mahdollista meidän seurakunnassamme, mutta voin kyllä olla väärässä! Täytyykin tänään selvitellä asiaa. Tuollainen järjestely sopisi meille paremmin kuin hyvin!

      Poista
  3. Siis apua, 2 kuukautta!! Paljon on vielä tehtävää, mutta vielä on aikaa hoitaa kaikki :) Nyt kipinkapin kirkkoherranvirastoon ja seuraavana vapaapäivänä hääpuvun metsästykseen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ainakaan ole pulaa tekemisestä.. ;)

      Poista
  4. Esteiden tutkinnan pystyy tekemään verkossa, mutta se on sitten maistraatin ei seurakunnan sivuilla, me tehtiin se myös niin, koska ei todellakaan ikinä ehditty kirkkoherranvirastoon yhdessä sen aukioloaikoina :) Hui, teilläkin enää 2 kuukautta ja aiot vielä ehtiä uuden puvun miettimään, vautsi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Täytyy myöntää, että hieman jännittää tuon puvun suhteen... :D

      Poista
  5. Meillä on 2 kuukautta ja 2 viikkoa! Jänniä aikoja eletään kummatkin. :-D

    VastaaPoista