Eat, drink and smoke cigars!

Kuva

Keskiviikkoinen risteily ja alkoholilasti Volvon kyydissä saivat minut aivan pyörryksiin. Pyörryksiin siksi, että selailin Internetissä jälleen kerran ihastuksissani erilaisia hääjuhlan drinkkibaareja. Selaillessani löysinkin jotain, jonka olin ehtinyt jo unohtaa omista suunnitelmistani: sikari- ja viskibaarin.

Kun alun perin ihastelin sikari- ja viskibaareja, tyrmäsin ne liian kalliina vaihtoehtoina. Tällöin budjettimme oli vielä hyvinkin joustamaton. Toki ihailin erilaisia baarivaihtoehtoja myös hyvin pitkään tämän täystyrmäyksen jälkeenkin, mutta en enää kuvitellutkaan, että meidän hääjuhlaamme voisi sellainen tulla. Sitten silmiini osui tämä alla oleva kuva.

Kuva

Sieluni myytiin sadasosasekunnissa. Keksin välittömästi käyttötarkoituksen sille mystiselle, maalatulle matkalaukulle, jonka kohtaloa vielä viime viikolla pohdin. Haluan ehdottomasti rakentaa laukkuun viskibaarin ja sen ympärille sikaritarjoilun. Tällaista hurahdusta ei ole vaikea myydä sulhasellekaan!

En liene ainoa morsian, joka haluaa viihdyttää juhlakansaa tällaisella elitistisellä paheella. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka moni muu ensi kesän hääpareista on suunnitellut viski- ja/tai sikaribaaria osaksi omaa juhlaansa! Toki minua kiinnostaa myös ne eriävät mielipiteet näistä erilaisista baareista ja buffeteista, joita yltäkylläinen häämaailma on pullollaan.

Ensimmäiset alkoholijuomat hankittu!

Tuntuu uskomattomalta, että nyt on jo torstai. Nämä jäljellä olevat viikot kuluvat niin nopeasti, että oma ajantajukin häiriintyy. Tiistai hujahti ohi epämääräisessä hässäkässä ja eilisen päivän vietimme ihanalla miniristeilyllä Tallinnassa. Sen verran tuo matkaaminen kaksveen kanssa rasitti sekä äitiä että tytärtä, että vietimme loppuillan sohvalla köllötellen ja kahvikutsuja leikkien.

On uskomatonta, kuinka helppoa alkoholijuomien noutaminen laivalta on. Olimme tehneet ennakkotilauksen juomistamme, joten alkumatkalla nautimme ensin runsaasta aamiaisesta. Neljätoista euroa Eckerö Linen tarjoamasta hyvin perinteisestä noutopöydästä tuntui melko suurelta summalta, mutta mieluummin söimme vatsamme täyteen kyseisellä summalla kuin maksoimme liki saman summan valmiista leivistä ja kahveista. Kaksvee sai onneksi syödä ilmaiseksi, joten se hieman tasoitti kokonaiskustannuksia.

Tallinnan suuntaan matka sujui siis varsin rauhallisissa merkeissä: kaksveen leikkiessä ja meidän aikuisten suunnitellessa hääjuhlan juomatarjoilua. Tilaamamme juomat kävimme maksamassa liki heti Tallinnan satamaan saavuttuamme ja pienten ylimääräisten ostosten jälkeen suuntasimme jälleen lasten leikkinurkkausta.  Täytyy sanoa, että kuuden tunnin risteily sujui erittäin mukavasti, kun matkaseurana oli lähes ainoastaan eläkeläisiä ja lapsiperheitä.

Matkan tarkoituksena oli siis noutaa mietoja alkoholijuomia hääjuhlamme, sillä tarjousmatkan hinta oli vain viisi euroa minulta, kaksveeltä ja autolta. Näin ollen kokonaiskuorma hieman keveni, kun kymmenien litrojen boolitarvikkeet, kuohuviinit ja kahvin avecit jäivät vielä odottamaan noutajaansa. Mietojen lisäksi ostimme ruokailun aikana tarjottavat viinit, jotka olimme etukäteen Suomessa maistelleet ja sopiviksi vaihtoehdoiksi todenneet.

Lopullinen juomamäärä hääjuhlaamme varten näytti siis tältä:

A. Le Coq -olut 5,2 % - 6 laatikkoa

Sandels-olut 4,7 % - 4 laatikkoa

Koff Long Drink Lime 5,5 % - 2 laatikkoa

Golden Cap Strawberry & Lime 4,7 % - 1 laatikko

Fizz Dry Apple 4,7 % - 1 laatikko

Torres Sangre De Toro -punaviini 75 cl - 24 pulloa

Torres Viña Sol -valkoviini 75 cl - 24 pulloa

Lonkeroa ja siideriä ostimme tarkoituksella näin vähän, sillä meille tulee runsaasti noin viisiprosenttista boolia, joka varmasti kelpaa valtaosalle vieraista. Lisäksi suunnitelmissa olisi hankkia vielä muutamia pullotavarana myytäviä juomasekoituksia. Niin paljon olemme tehneet laskelmia juomien mahdollisesta menekistä, että emme usko juomien kovin aikaisin loppuvan.

Näille tölkkijuomille ja ruokaviineille tuli yhteensä hintaa 483 euroa, mikä ei ole ollenkaan hullumpi summa. Vajaan kahden viikon kuluttua selviää juomatarjoilumme kokonaiskustannukset, kun teemme pidemmän risteilyn ja metsästämme loput juomat Tallinnasta. Silloin meidän (erittäin puhtaan) Volvomme kuormitus jää toivottavasti hieman eilistä kevyemmäksi, kun matkaseuralaisen ostokset eivät ole liki yhtä suuret kuin omamme. Lähiviikkoina on luvassa siis ostoskokemuksia myös etelänaapurista!

Inspiroivaa alkuviikkoa!

Viikonloppu sujui hiljakseen tappavan väsymyksen, työtehtävien sekä vähäisen askartelun merkeissä. Päivisin bloggailulle ei ollut aikaa, iltaisin taas energiatasot olivat aivan nollissa. Kävin kaikkina kolmena iltana nukkumaan puoli yhdeksän ja yhdeksän välillä. Unta riitti aina aamuun asti, joten tällä hetkellä meidän perheessämme taidetaan potea orastavaa flunssaa.

Kuva

Työn alla ovat tällä hetkellä pöytänumerot, muutamat kehykset ja edelleen ne kutsut. Tavoitteena olisi saada ne iteljoonien matkaan tällä viikolla. Tälle viikolle on kuitenkin runsaasti kaikenlaista puuhaa. Yksi merkittävimmistä jutuista on miniristeily Tallinnan suuntaan. Auto laivaan, kuusi tuntia kaksveen ja isäni kanssa leppoisaa yhdessäoloa ja sitten laivasta poistuttaessa ennakkotilauksen tuotteet Volvon kyytiin. Matkan hinnaksi tuli autoineen kaikkineen kymmenen euroa, joten päätimme helpottaa suurta taakkaa ja noutaa juomat kahdessa osassa. Nyt tuomme siis miedot juomat sekä viinit, mutta boolitarvikkeet ja kahvitarjoilun avecit jätämme odottamaan seuraavaa reissua, jolloin tarkoituksenamme on ajaa auto ulos laivasta myös Tallinnan puolella.

Kun hääsuunnitelmat ovat edenneet jo tähän pisteeseen, että jäljellä on enää 68 vuorokautta, olen yhä enemmän alkanut miettimään hääjuhlan yksityiskohtia. Ajattelinkin selventää hieman omia ajatuksiani ja laittaa muutamia kuvia, joista olen yrittänyt hakea jonkinlaista inspiraatiota yksityiskohtiin.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Ajattelin lisätä tähän vain muutamia näistä tämän hetken innostavimmista kuvista, jotta ette aivan pitkästyisi. Saatatte huomata, että tällä hetkellä mielessä ovat erityisesti nuo erilaiset kehykset lukuisine mahdollisine käyttötapoineen. Toivottavasti pääsen jo tällä viikolla esittelemään meidän hääjuhlamme lukuisia kehyksiä.

Nuo kukka-asiat ovat myös pinnalla. Olen tehnyt muutamia haastavia päätöksiä kukkien suhteen, joten nyt toivon, että kaikki sujuu mallikkaasti suunnitelmien mukaan. Näistäkin kuulette toivottavasti pian!

Millaiselta teidän viikkonne näyttävät? Monien blogeista olen lukenut flunssasta ja kevätväsymyksestä. Onko sellaista liikenteessä teillä? Vai ovatko hääsuunnitelmat hurjassa nousukiidossa?

Pöytäkoristeita ja mystinen matkalaukku

Tällä hetkellä minulla on aika monta keskeneräistä projektia, joista olen tainnut mainita kerran jos toisenkin. Kirjoitusinnostus ei ole nyt korkeimmalla mahdollisella tasolla, mutta siitä huolimatta päätin esitellä pari näistä projekteistani. Huomenna on mahdollisesti luvassa lisää näitä kuvia, sillä muutama tuotos olisi tarkoitus saada valmiiksi tässä viikonlopun aikana.

Tässä ylläolevassa kuvassa on pientä esimakua siitä, millaisilta meidän pöytäasetelmamme tulevat näyttämään. Lopullista suunnitelmaa emme näistä sommitteluista ole vielä tehneet, mutta jokainen pöytä somistetaan noiden maalattujen purkkien ja pullojen, pitsikoristeistenn kynttiläpurkkien sekä kirjojen avulla. Ostin kymmeniä metrejä erilaisia pitsinauhoja, joita olen nyt liimaillut pikaliimalla kiinni lasipurkkeihin. Pikaliimalla tulee kyllä siistiä jälkeä pienellä vaivalla. Tätä vaihtoehtoa suosittelen siis muillekin, jotka lasipurkkien parissa aikovat ahertaa.

Nämä kaksi alinta kuvaa on otettu matkalaukusta, jonka itse maalasin valkoiseksi. Tuo matkalaukku - tai salkku - on löytö isän autotallin uumenista. Se oli alkuperäiseltä väritykseltään karmaiseva punaruskea, joten päätin, että jotain sille olisi tehtävä. Nahkamaalit ovat melko hintavia, joten ajattelin kokeilla akryylimaalin toimivuutta tällaisessa projektissa. Pienestä jännityksestä huolimatta laukun maalaaminen onnistui kuitenkin oikein hyvin! Pinta on rosoinen ja siinä näkyy siveltimen jälki. Mielestäni juuri se tekee laukusta kauniin ja eläväisen, joten tällä hetkellä minulla ei ole aikomustakaan muokata maalipintaa tasaisemmaksi.

Otin maalausprojektin etenemisestä kuvia, mutta valitettavasti kuvat ovat muistikortilla, joka on mystisesti kadonnut. Minulla on jokin hämärä muistikuva hetkestä, jolloin poistin muistikortin kamerasta ja laitoin sen "varmaan talteen". Mikäli tämä pomminvarma piilopaikka joskus muistuu mieleeni, voin laittaa blogiin vertailukelpoiset kuvat laukun alkuperäisestä ja nykyisestä ulkomuodosta. Tällä hetkellä laukku on pullollaan kaksveen nukkearmeijan vaatteita, mutta toukokuussa minun olisi tarkoitus lainata tätä hääsomisteeksi. Varsinaista käyttötarkoitusta en ole vielä keksinyt, mutta eiköhän sekin selviä tässä matkan varrella. Purkkiarmeija sen sijaan majailee isäni varastoissa, joista myös alkaa vähitellen loppua tila kesken. Onneksi isä on ymmärtäväinen ja suostuu jakamaan kellarinsa, autotallinsa sekä kaksi varastoaan tyttärensä arvotavaroiden kanssa.

Näiden kuvien myötä toivottelen oikein hyvää viikonloppua kaikille blogini lukijoille!

Arvontavinkki!

Enpä olisi uskonut, että tästä viikosta tulee näin kiireinen. Pitkästä aikaa blogimaailma on jäänyt priorisointilistallani toiseksi. Pahoittelen tätä asiaa kovasti. Viikonlopun aikana olisi tarkoitus tehdä parannus ja esitellä niitä pieniä projekteja, joiden parissa olen kuluttanut aikaa viime viikkoina. Voin paljastaa, että tulette näkemään vilauksen ainakin tulevista kattauskuvioistamme sekä yhdestä matkalaukusta.

Kilpailutyö numero 4.

Tänään tahdon kuitenkin esitellä teille Ninan järjestämän kilpailun, johon tammikuun ajan sai osallistua lähettämällä suunnitelmansa uniikista hiuskorusta. Nyt Nina on käynyt kaikki kilpailutyöt läpi ja valinnut niistä viisi parasta äänestykseen. Voittajatyö toteutetaan siis Ninkan pajalla, mutta myös äänestäjille on luvassa mukava palkinto. Äänestäjien kesken nimittäin arvotaan Ninkan viidenkymmenen euron lahjakortti!

Tätä äänestystä ei kannata jättää väliin!

Juoksevia asioita

Kuva

Eilen tapahtui niin paljon, etten ehtinyt koneelle lainkaan. Päivää kulutettiin ensin tehokkaasti töissä, sitten poliisilaitoksen lupapalveluissa jonottelemalla. Oli muuten harvinaisen mielenkiintoinen ja onnistunut reissu kaksveen kanssa tuo poliisilaitoksella pyörähtäminen. Pistin eurot kehiin täydellisen hermoromahduksen ja kaksveen itkupotkuraivareiden puolesta. Kävi kuitenkin niin, että neiti osasi jälleen yllättää ja ottaa yleisön haltuun. Suru meinasi vallata pienen mielen ainoastaan siinä vaiheessa, kun kaksvee tajusi, ettei passia saa heti mukaan, vaan sitä joutuu odottamaan. Hui.

Illalla meillä olikin tiedossa mahtava tapaaminen. Pääsimme nimittäin jutustelemaan kasvotusten häidemme valokuvaajan Denis Heimosen kanssa. Tapaaminen sujui rattoisasti, ja heti alkuun saimme huomata, että Denis todella tietää mitä tekee. Saimme sovittua aikatauluista, alustavista kuvaussuunnitelmista sekä muutamista käytännön järjestelyistä. Pieni jännitys alkoi kyllä tapaamisen myötä hiipimään tajuntaan! Meidän hääjuhlaamme on enää alle 75 päivää - eli vain reilut kymmenen viikkoa!

Kuva

Tällä viikolla minun on tarkoitus tuunailla muutamia juhlatilaan sijoitettavia kehyksiä, esitellä teille yksi matkalaukkuprojekti, tarkastella hieman kattausta ja saada vihdoin ne kutsukortit valmiiksi. Tämä viikko tulee vietettyä hyvin tiiviisti töiden äärellä, mutta parhaani mukaan yritän jakaa aikaansaannoksiani teidän kanssanne. Onneksi olen saanut sentään jotain aikaiseksi heti alkuviikosta, sillä nyt on lyöty lukkoon myös maistelutilaisuuden päivämäärä pitopalvelun kanssa.

Juttelin muuten pari päivää sitten isäni kanssa meidän hääbudjetistamme. Isäni laskeskeli, että häämme tulevat kustantamaan noin kuusituhatta euroa. Katsoin häntä hetken aikaa hämmentyneen hiljaisuuden vallitessa ennen kuin sain sanottua, että hääbudjettimme näyttäisi tällä hetkellä olevan yli kaksinkertainen tuohon summaan nähden. Sitten olikin isän vuoro olla epäuskoisen hiljaisuuden vallassa. Mielenkiinnolla siis odotan sitä hetkeä, jolloin pääsen näyttämään sekä isälle että kaikille muillekin lopullisen budjettilaskelmamme. Mahtaa siinä itseäkin lopulta hirvittää.

Love Me Do

Eilen koitti vihdoin paljon odotettu Love Me Do -tapahtuma! Täytyy myöntää, että ennakkodotukseni tapahtumaa kohtaan olivat ehkä lopullista toteutusta suuremmat. Kattilahalli oli loppujen lopuksi melko pieni tila siihen nähden, että tapahtuma alkoi melkein heti puolenpäivän aikaan ja kesti kymmeneen asti illalla. Positiivista oli se, että paikalla ei ollut kymmeniä eri juhlatilojen esittelijöitä tai tusinaa pitopalveluyrittäjiä. Palveluntarjoajia oli siis kivasti eri aloilta, mutta harmillista oli kyllä se, että näytteilleasettajien pisteet oli melko nopeasti kierretty läpi. Minun onnekseni paikalla olivat jälleen Ninkan Nina, Tuhkimotarinan Heidi, Häät-lehden mahtava edustus sekä hääjuhlamme videoiva Timo. Heidän kanssaan hurahti tovi jos toinenkin.

Love Me Do -tapahtuma antoi meidän hääsuunnitelmillemme yhtä vähän kuin odotinkin. Seura oli mahtavaa ja keskustelut innostavia, mutta mitään konkreettista ei jäänyt käteen. Kamera tosin täyttyi valokuvista, ja laukkuun eksyivät mielettömän kauniit korvakorut Ninkalta. Kaiken lisäksi sain runsaasti tukea tässä pukupaniikissani, joten tällä hetkellä uskallan aika rennolla asenteella lähteä sovittelemaan aivan uusia pukuja. Minnan kokoelmasta bongasinkin yhden oikein kauniin yksilön!

Ja koska olen tällainen pitsihirmu, kiinnittyi huomioni heti myös HazyLacen kauniisiin asusteisiin. Ne olivat Ninkan tuotteiden kanssa ehdottomia suosikkejani paikalta löytyvistä asusteista. Kuvassa vasemmalla on näkymää HazyLacen pisteeltä ja oikeanpuoleinen hiuskoriste on puolestaan Ninkalta. Olisin voinut kahmia kummaltakin pisteeltä tuotteita mukaani ihan mielin määrin! Onneksi tällä kertaa kuitenkin maltoin pitää pankkikortin kiltisti lompakossa.

Kattilahallissa oli nähtävillä myös ihailtavan runsas valikoima erilaisia herkkuja. Oli makeisia karkkibuffettiin, kuppikakkuja sekä kakkuja - ja tietenkin niitä maistiaisia! Jopa tällainen vähähiilihydraattisen ja ehdottomasti vehnättömän ruokavalion kannattaja suostui tapahtuman kunniaksi maistelemaan herkkuja. Kakut olivat mielestäni oikein hyviä, vaikka meidän hääjuhlaamme en perinteistä sokerikakkua tahdokaan. Sen sijaan kuppikakut olivat pettymys. Maistoin muutamaa vaihtoehtoa, joissa sekottui epämääräinen vehnäjauhon ja ruokasoodan maku sekä rasvainen suutuntuma. Omia suosikkejani ovat siis edelleen Kanniston Leipomon cupcake-leivokset, joita olen satunnaisesti miettinyt myös osaksi meidän hääjuhlamme kahvitarjoilua.

Näytteilleasettajien pisteiltä sai oikein kivoja koristeluideoita, ja veikkaan ensi vuoden morsianten saaneen tapahtumasta paljonkin irti! Itse tyydyin nappailemaan kuvia kaikesta kauniista ja inspiroivasta, vaikka ratkaisut omien hääsomistusten osalta onkin jo tehty. Esillä oli kauniita kutsukortteja, uniikkeja lahjaideoita sekä äänestys kauneimmasta kattauksesta.

Minun iltani Love Me Do -tapahtumassa päättyi Wedding Blog Awards 2014 -finaaliin, jossa sain kunnian itsekin olla mukana. Edelleen olen valtavan kiitollinen kaikille teille, jotka annoitte äänenne Vaimomatskua-blogille tuossa mahtavassa kilpailussa! Kaupallisen sarjan voiton nappasi Tanja BLACK.bling.WHITE.-blogin takaa ja yksityisten sarjan voitti Iina blogillaan But I'm a BRIDE Not a Sandwich. Hurjasti onnea voittajille!

Tämän jälkeen nälkäinen morsian päätti vaatia kunnollista ruokaa, sillä mielestäni Love Me Do -tapahtuman ruokatarjoilut eivät yltäneet ihan tapahtuman vaatimalle tasolle. Tapahtumassa olisi ehkä viihtynyt kauemminkin, mikäli alkoholi olisi maistunut, mutta saavuin paikalle autolla, joten drinkit jäivät tällä kertaa minulta väliin. Se kahden euron hintaan myyty alkoholiton booli oli kyllä oikein hyvää!

Millaiset tunnelmat teille muille jäi käteen tästä aivan uudenlaisesta tapahtumasta? Itse odotin hieman toisenlaista tapahtumaa, mutta viihdyin kyllä oikein hyvin ne muutamat tunnit, jotka paikalla olimme.