sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Hääyön ratkaisut

Kuva
Olen jo pitkään halunnut kertoa teille siitä, kuinka me aiomme viettää hääyötä. Käytännön järjestelyt eivät kuitenkaan ole toimineet toivomallani tavalla, joten olen joutunut asiaa pitkittämään, vaikka kaikki on ollut mielessäni selkeänä jo pitkään. Nyt suunnitelmat on kuitenkin lyöty lukkoon ja tarvittavat varaukset tehty.

Isäni aina vitsailee pientä prinsessaamme katsellessaan, että me olemme jo viettäneet hääyötä etukäteen. Häät-lehden sivustolla kirjoitetaan hääyön historiasta melko kattavasti. Entisaikaan hääyö on ollut koko yhteisön asia ja merkittävä osa juhlallisuuksia. Keskeiset hääyön uskomukset ovat nimenomaan liittyneet hedelmällisyyteen. Nykyäänhän hääyön merkitys on varsin erilainen - vaikka lapsia ei olisikaan, ovat hääparit lähes poikkeuksetta asuneet yhdessä ja yöpyneet samassa vuoteessa jo pidemmän aikaa.
Kuva

Meille oli alusta asti selvää, että haluamme häiden jälkeen omaa aikaa ilman rakasta tytärtämme. Hääpäivä on meidän juhlamme ja meillä on oikeus juhlistaa sitä myös kaksin. Oli selvää, että tahdomme hotelliin. Kun aloimme pohtia tätä asiaa käytännössä, osoittautui se joko hirvittävän hankalaksi tai älyttömän turhaksi. Hankalaksi siksi, että haluaisimme myöhäisen huoneenluovutuksen, jotta voisimme täysin rinnoin nauttia hotelliaamusta ilman kiirettä uloskirjoitukselle. Jossain välissä pitäisi kuitenkin siivota myös juhlapaikalla. Mikäli poistuisimme juhlasta puolilta öin, hurauttaisimme hotellille ja joutuisimme lähtemään juhlapaikalle jo kahdentoista aikaan, olisi aika paljon rahaa mennyt hukkaan. Emme tuntuneet löytävän sopivaa ratkaisua millään.

Sitten keksimme. Juhlimme häissä muiden mukana niin kauan kuin hyvältä tuntuu ja saavumme sitten kotiin hääyöksi. Pitkän ja juhlinnantäyteisen päivän jälkeen olemme varmasti rättiväsyneitä, joten yö menee varmasti siihen, että kilpailemme kumpi kuorsaa kovempaa. Tästä olemme olleet hyvinkin yksimielisiä keskustellessamme aiheesta. Hotelliin satsaaminen olisi tässä tilanteessa siis aikamoista rahan haaskaamista.

Kuva

Kuitenkin tahdomme nauttia toisistamme tuoreena avioparina, joten päätimme järjestää hääyön hieman poikkeuksellisella tavalla. Päätimme nimittäin varata hotellin vasta hääyötä seuraavaksi yöksi. Näin ollen saamme ensin juhlia niin pitkään kuin haluamme, nukkua sen jälkeen makeat yöunet, käydä siivoamassa juhlapaikka ja suunnata sen jälkeen kohti unelmiemme hotelliyötä!

Miksi tässä on sitten kestänyt näin kauan kertoa näistä suunnitelmista? Siksi että olen halunnut vierailla haluamamme hotellin sviitissä, mutta hotelli on niin suosittu, että meidän aikataulumme ja hotellin varauskirja ovat menneet pahemman kerran ristiin. Näin ollen emme ole päässeet huonetta katsastamaan, mutta sivuston kuvien ja saamamme palvelun perusteella uskon, että valinta ei voi olla huono! Päätimme siis suunnata Porvooseen hotelli Pariisin Villeen, josta varasimme itsellemme sviitin - ei vain saunalla, vaan ihan omalla saunaosastolla! Me pääsemme hyvin harvoin kahdestaan minnekään, joten päätimme, että tämä yhdistetty kaupunkiloma ja hääyö ovat meille tarpeen. Siksi olemme tähän valmiita panostamaan vähän reippaamminkin. Budjettiin tämä yöpyminen teki nimittäin kolmensadan euron loven, mikä tosin on pienempi summa kuin monissa muissa saunallisissa hääyöpaketeissa, joiden mukaan olimme yöpymisen myös budjetoineet.

Kaikki tämän kirjoituksen kuvat on muuten lainattu Pariisin Villen sivuilta, joten jokainen voi tehdä omat päätelmänsä siitä, onko hotelli pienen panostuksen arvoinen. Meidän mielestämme ehdottomasti on! Lisäkommentteja luvassa hotellista sitten ensi vuoden toukokuussa, kun upeasta miljööstä on saatu nauttia tuoreena avioparina. Ja siihenhän ei muuten ole enää kauan; tasan kuuden kuukauden päästä voivat jo hieman polvet tutista!

Kuva

Kuva

lauantai 2. marraskuuta 2013

Lahja tuoreelle aviomiehelle

Kuva

Ei tässä huushollissa päästykään ihan niin vähällä. Silmätulehduksen lisäksi kaksvee alkoi valittamaan korviaan, ja allekirjoittanutkin sairastui korkean kuumeen siivittämään flunssaan. Nyt ääni on möreämpi kuin yhdelläkään Halloween-hirvityksellä.

Vallitsevista olosuhteista huolimatta ajattelin kirjoitella mieltä pitkään askarruttaneesta asiasta: miehen huomenlahjasta. Koruja ja kelloja en tahdo ostaa, sillä mies ei todellakaan niitä käytä. Joskus suunnittelun alkuvaiheessa ajattelin, että ostaisin taskukellon, jonka antaisin jo hääpäivän aamuna, mutta sittemmin mieleni muuttui. Taskukellolle kun ei häiden jälkeen olisi mitään käyttöä.

Materiaa en muutenkaan haluaisi nurkkiimme kerryttää. Miehellä ei ole tällä hetkellä mitään suurempia tarpeita ja toiveita - ja jos olisikin, on tuo sen verran malttamaton, että tarpeelliset vermeet hankittaisiin ilman isompia epäröintejä. Mutta mitä sitten, jos ei materiaa? No, ensimmäisenä minulle ja varmasti monelle muullekin morsiamelle tulevat suositut boudoir- eli huomenlahjakuvaukset. Näistäkin olen unelmoinut moneen kertaan, mutta jokin kuitenkin saa minut epäröimään. Olisivatko boudoir-kuvaukset toteutuessaan kuitenkin ennemmin lahja itselleni kuin miehelle?

Kuva

Eniten kuitenkin houkuttaa elämyslahjan antaminen. Vaikka sekin on "kertakäyttöinen", mutta antaa varmasti saajalle enemmän kuin turhanpäiväinen taskukello. Ongelmaton ei ole tämäkään ajatus! Järjestääkö elämys kotioloissa vai häämatkalla? Tällä hetkellä taidan kallistua kuitenkin kotioloihin, sillä pikkulapsiperheen arkeen ei liikaa luksusta mahdu.

Olen pohtinut muun muassa lentoretkeä kuumailmapallolla, yhden yön hotellilomaa Tallinnassa tai illallista pitkän kaavan mukaan. Mikään ei kuitenkaan tällä hetkellä saa erityistä innostusta minussa heräämään, vaikka ihania varmasti olisivat kaikki. Myös esimerkiksi koskiseikkailu tai jokin muu menevämpi vaihtoehto sopisi hyvin meille.

Kuva

Millaisella mallilla teillä muilla on huomenlahjan suunnittelu? Vai hankitteko lahjoja ollenkaan? Minä olen nyt niin kamalan solmussa näiden pohdintojeni kanssa, etten enää tiedä mitä hankkisin! Elämyslahja vai kuvaukset vai sittenkin jotain ihan muuta?

torstai 31. lokakuuta 2013

Liikkuvaa kuvaa!

Kuva

Vihdoin voin ilmoittaa, että saamme upeiden valokuvien lisäksi myös videomateriaalia häistämme! Olen jo pitkään pohtinut asiaa, sillä erityisesti vihkimisen ja hääjuhlan puheet haluaisin saada videoitua, jotta kauniita sanoja voi kuunnella vielä pitkienkin aikojen päästä. Kun tätä asiaa pohdin, huomasin myös triljoona muuta asiaa, jotka olisi kiva ikuistaa liikkuvan kuvan avulla. Siinä vaiheessa alkoivat kariutua suunnitelmat siitä, että joku häävieraistamme voisi videoida vihkimisen ja puheet, sillä eihän se mihinkään riittäisi!

Aloinkin selvittelemään videokuvauksen mahdollisuutta ja otin yhteyttä monet häät ikuistaneeseen VideoTimoon. Timon videokuvauspaketti on erittäin kohtuuhintainen kuvausmäärään nähden, mutta meillä ongelmaksi muodostui erityisesti se, ettei summaa oltu budjetoitu etukäteen. Voitte arvata, että tätä morsianta kyllä jännitti ottaa asia puheeksi tuon kaksilahkeisen kanssa. Ja arvannette myös sen ensimmäisen vastauksen: ehdoton ei. Olin niin, niin pettynyt.

Kuva

Tässä eräänä iltana kaksveen jo nukkuessa sulhanen kuitenkin tuli viereeni ja sanoi: "Kuule, kyllä sä voit sen videokuvauksen tilata, kun se on sulle niin tärkeä." Tässä vaiheessa kykenimme varsin asialliseen ja rauhalliseen keskusteluun budjetista, joka meitä molempia on melkoisen paljon huolettanut. Erityisen ison huolenaiheen saamme budjetista siksi, että häiden ohella pitäisi säästää ne ylimääräiset kaksikymmentätuhatta. Ei siis ehkä ollut mikään ihmekään, että sulhanen näinkin ison summan edessä ensin kieltäytyi jyrkästi.

Nyt me kummatkin kuitenkin odotamme innolla sekä hääpäivää että sen jälkeen nähtävää videomateriaalia. Olen saanut sulhasenkin ymmärtämään, että tämä on vuosikausia kestävä sijoitus, sillä tuon päivän me kumpikin haluamme säilyttää kirkkaana mielisämme. Nyt sitten vain kutistamaan budjettia muiden menoerien osalta, jotta häiden loppusumma ei nouse ihan kohtuuttomaksi.

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Uupuneen morsiamen linkkivinkit

Takana on nyt mielettömän rankka työrupeama pitkine päivineen ja stressaavine tekijöineen. Kotirintamalla on lisäksi ollut flunssaa, silmätulehdusta, migreeniä, koiraherran vaivoja sekä muita yleisiä murheita, joita kahden eri rytmissä elävän työssäkävijän ylläpitämään lapsiperhearkeen voi kuvitella. Täytyy myöntää, että ehkä ensimmäistä kertaa hääsuunnittelun aikana kaikki muut asiat ovat olleet häähömpötystä enemmän ajatuksissa.

Kuva

Nyt tämän kohtuuttoman pitkän radiohiljaisuuden jälkeen aion jälleen ryhdistäytyä useammaksi viikoksi, kun töissä helpottaa. Luvassa on karkkibuffetin suunnittelua, pöytäkoristeiden tuunailua, vieraslistapohdintaa, ja myös se kauan sitten lupaamani arvonta on pian tulilla! Lupaan myös aktiivisemmin olla mukana kommentoimassa teidän muiden hääsuunnitteluiden etenemisiä. Nyt kaikki liikenevä vapaa-aika on kulunut kaksveen kanssa halitellen ja unta keräillen.

Tänään olen purkanut uupumustani köllöttelemällä sohvalla ja nollaamalla päätäni ulkomaisten hääsivustojen ja -blogien avulla. Alla linkkejä muutamiin ehdottomiin suosikkeihini:

Mountainside Bride

Elizabeth Anne Desings

The Frosted Petticoat

Intimate Weddings

Green Wedding Shoes

Weddings on the French Riviera

Fancy Pants Weddings

WeddingGawker

Tulevina päivinä minulla on runsaasti aikaa hakea inspiraatiota hääsivustoilta, joten mielelläni kuulisin teidän lukijoiden suosikkeja. Olisi ihanaa löytää uusia innoittavia sivustoja - ja mikä parasta: jakaa niitä muidenkin kanssa! Vinkkinä teille, jotka ette vielä ole tietänne WeddingGawkeriin löytäneet, että kyseiseltä sivustolta löytyy ihan mielettömästi kuvamateriaalia ja sitä kautta myös linkkejä erilaisille hääsivustoille.
Kuva

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Shopaholic?

Siitä onkin kulunut kamalasti aikaa, kun viimeksi esittelin ostoksiani. Erilaisia hankintoja on tehty tasaiseen tahtiin, mutta näytetäänpä muutamia ihanimpia näistä viimeisimmistä löydyistäni!

Jo pidemmän aikaa olen keräillyt karkkibuffetin kippoja, ja kerran vilkaisin ihan sattumalta myös Prisman tarjontaa. Voi, mitä löysinkään! Kahta eri kokoa ihan täydellisiä lasipurkkeja. Näitä löytyykin meidän kaapeistamme sitten aika läjä, ainakin viisi.


Ja tässä vielä viimeisimmät hankintani, jotka noudin kotiin tänään aamulla. Vihdoinkin löysin riittävän suuret sinkkivadit juomille. Olin ensin miettinyt juomien laittamista kottikärryihin, mutta idea unohtui samantien, kun näihin vateihin törmäsin.


Tällaisten pikakuulumisten myötä toivottelen aurinkoista ja ihanaa päivää kaikille. Tämä morsian suuntaa hetkeksi nauttimaan ulkoilmasta ennen kuin aloittaa pakertamisen työjuttujen parissa.


perjantai 25. lokakuuta 2013

Eksklusiivinen Hääilta

Moni muukin on varmasti jo löytänyt tiensä kauppojen ja kioskien Lehtipisteille. Siellä nimittäin on jo hetkisen komeillut uusin Häät ja Juhlat -lehti. Itsehän en ole lehdestä aiemmin kovinkaan paljon perustanut, enkä ole ihan täysin vakuuttunut vieläkään. Bongasin lehdestä kuitenkin yhden aukeaman laajuisen ilmoituksen Eksklusiivisesta Hääillasta, jonka kultaseppämestari Mika Tarkkanen sekä Häät ja Juhlat -lehti järjestää yhteistyössä muutamien muiden palveuntarjoajien kanssa. Onko joku muu huomannut saman?


Tämä Eksklusiivinen Hääilta järjestetään Helsingissä marraskuun yhdeksäntenä päivänä. Minä olin ensin aivan valtavan innoissani: sinne, sinne! Kaipasin jotain ihanaa tapahtumaa näihin harmaisiin ja alati kylmeneviin päiviin. Innostukseni laimeni kuitenkin hyvin äkkiä, kun luin ilmoitusta eteenpäin; tapahtuman "pääsymaksu" on sata euroa - siis 100 euroa. Hetkisen tuijotin ilmoitusta ihmeissäni.

Sen enempää googlettelematta päättelin, että vastaavanlaisia tapahtumia varmasti järjestellään ympäri maailmaa - ainakin suurten merten takana. Tässä tapahtumassa häistä tehdään spektaakkeli, ja sitä tapahtuma itsessäänkin kai jo on. Sadan euron pääsymaksua vastaan kävijät saavat itselleen etuja 750 euron arvosta. Iso summa, myönnetään. Edut eivät kuitenkaan suoraan tarkoita ilmaislahjoja tai muuta käyttökelpoista. Internet-sivujen perusteella päättelin, että valtaosa eduista on alennuksia esittelijöiden tuotteista. Hieno asia sinänsä, mutta itseäni alennukset tuskin hyödyttäisivät.


Jokin minua tuossa tapahtumassa puistattaa. Vaikka tarjolla on aitoa samppanjaa ja varmasti muutakin arvokasta ja upeaa, on minulla epäilykseni. Ja se epäilys liittyy nimenomaan tuohon suureen pääsymaksuun. Esimerkkinä mainittakoon, että summa on kuuden I Love Me -messulipun hintainen. Samalla summalla kaksi ihmistä pääsee nauttimaan monenlaisista kulttuuritapahtumista esimerkiksi Hartwall Areenalle. Ja tässä puhutaan kuitenkin vain yhdestä lipusta. Minä olettaisin, että noin suurella summalla tulee myös vastineeksi saada jotain suurta ja hyödyllistä.

Mitä ajatuksia teillä muilla tästä herää? Oletteko kenties ilmoittautuneet mukaan tähän tapahtumaan? Tai aikooko joku teistä ilmoittautua? Odotan mielenkiinnolla teidän muidenkin mielipiteitä tästä asiasta! Näinkin erilainen häätapahtuma herättää varmasti mielipiteitä suuntaan ja toiseen.

torstai 24. lokakuuta 2013

Marssien alttarille

Kuva

Häämarssit aiheuttavat minulle ihan kohtuutonta päänvaivaa - ja nimenomaan vain minulle. Tuleva aviomieheni suhtautuu asiaan varsin maltillisesti, häähullun mielestä melkein jopa välinpitämättömästi. Tässä asiassa siis valta ja vastuu ovat täysin minun harteillani, mikä kyllä tekee päätöksestä valtavan paljon vaikeamman. Jos YouTuben ja Spotifyn voisi kuluttaa puhki, olisi niin luultavasti jo tapahtunut. Sen verran kovalla syötöllä tässä taloudessa on urkumusiikkia viime kuukausina kuunneltu.

Alusta asti on ollut selvää, etten tahdo Mendelssohn-Bartholdyn, Wagnerin tai Melartinin häämarsseja. Upeudestaan huolimatta ne eivät vain tunnu omilta. Ensin mietin, että annan Melartinille mahdollisuuden poistumismarssina. Aikani asiaa pohdittuani hylkäsin mahdollisuuden, sillä en vain millään saanut sitä kuulostamaan korvissani meidän marssiltamme.

Lopulta löysin sisääntulomarssiksi kaksi mieletöntä vaihtoehtoa, joista kumpikin tuntuu yhtä omalta. Ensimmäinen vaihtoehto on Pachelbelin Kaanon. Tämä kuulostaisi ihan mielettömältä, kun saisi urun rinnalle jousisoittimia, mutta siihen meillä ei ole mahdollisuutta.



Toinen upea vaihtoehto on Bachin Air. Molemmat näistä ovat niin herkkiä ja kauniita, etten oikeasti tiedä yhtään kumman valitsisin! Onneksi päätöstä ei tarvitse ihan vielä tehdäkään.



Poistumismarssiksi on myös kaksi vaihtoehtoa. Alkuun mietin, että yksi vaihtoehdoista voisi olla myös Purcellin Trumpet Tune, mutta hylkäsin sen aika pian. Tällä hetkellä vaihtoehtoina ovat siis Verdin Aida sekä ihana Hakanpään Trumpettisävelmä.





Olen kyllä niin mahdottoman mieltynyt noihin sisääntulomarsseihin, että pohdin jopa molempien hyödyntämistä. Olen ajatellut, että poistumismarssin tulisi olla jotenkin rempseämpi, mutta onko se näin? Mitä mieltä te muut olette?